Jump to Navigation

We've moved! The new address is http://www.henriettes-herb.com - update your links and bookmarks!

Betulaceae. Koivukasvit.

Botanical name:

Betula verrucosa Ehrh., Rauduskoivu.

Betula pendula Roth, Betula alba L. Riippakoivu.
Betula, oikeastaan batula < batuo (lat) = lyön (liktorienkin raippakimput olivat koivusta tehdyt); verrucosus (lat) = nystermäinen.

Oksien kärkiosat usein riippuvat. Nuoret oksat runsaista nystypilkuista karheat, mutta kaljut. Lehdet kolmiomaiset, leveätyviset, pitkäsuippuiset, toistamiseen sahalaitaiset. V. Yleinen koko maassa. Levinneisyys: Eurooppa, Aasia.

Koivun lehdissä, Folia betulae, on neutraalista ja hapanta saponinia ja eetteristä öljyä (0,04—0,05 %), joka antaa nuorille koivun lehdille miellyttävän hajun.

Koivun lehdillä on virtsaneritystä kiihottava vaikutus, mikä johtuu pääasiallisesti happamesta saponinista. Munuaistaudeissa on niiden avulla saatu myös munanvalkuaisaineen erittyminen vähenemään. Lisäksi on mainittava, että niiden vaikutuksen pitäisi tapahtua munuaisia vahingoittamatta.

Koivun tuohesta, kuoresta ja kannoista kuivatislauksella saadussa koivutervassa eli ruusuöljyssä, Pyroleum betulae, on fenoleja (guajakolia, kresolia y.m.), pyrobetulinia ja orgaanisia happoja. Sillä on vieläkin kannattajia ihotautilääkärien keskuudessa.

Rauduskoivun käyttö lääkkeenä kansan keskuudessa on ikivanha. Lönnrot kertoo siitä: »Nuoret lehdet taidetaan teenä tahi keitevetenä käyttää kerpukkiin, matoihin, leiniin [kylmyyden ja kosteuden aiheuttama vaiva] ja kivitautiin [esim. sappi- tai munuaiskiviä]. Hikikylpy (kun paneutaan paljaalla ruumiilla tuoretten koivulehtien sisään maata) on usein parantanut leinin. Luuvalon [kihti] särky helpoitetaan ja usein autetaanki tuoreilla koivunlehdillä, joita sidotaan särkevän jäsenen ympärille. Koivun mahala on myöski hyödyllinen juoda vastanimitetyissä taudeissa. Tököttiä eli ryssöljyä keitetään koivun tuohesta. Se hyödyttää ruusussa: sitä ottaa täysi-ikäinen 2—3, korkeintaan 6 tippaa teessä munanruskuaisen kera. Mehu, joka hikoilee happamista koivupuista valkean hohteessa, on hyvä voide luuvalolle. Tuohianturat, sukkien sisällä pidetyt, tuottavat kadonneen jalkahien jällensa ja hyödyttävät ylösnousneessa leinissä ja jalkasäryssä.»—Jalkahikeä on kansan keskuudessa pidetty terveyden merkkinä.—Edellämainittua tököttiä on myös käytetty matolääkkeenä ja kotieläinten koliikissa sisällisesti sekä ulkonaisesti ihottumiin. Lehtien keitettä juodaan myös voimakkaasti hiostavana rohtona.—Koivun mahlaa on myös käytetty viinintekoon, lehtiä alunan kanssa keltavärin valmistukseen, kuorta nahkain parkintaan.


Suomen myrkylliset ja lääkekasvit, 1936, kirjoittaneet Sulo Cantell sekä Väinö Saarnio.



Main menu 2