Jump to Navigation

We've moved! The new address is http://www.henriettes-herb.com - update your links and bookmarks!

Paris quadrifolia L., Sudenmarja. †

Botanical name:

Karhunmarja, kuolemanmarja, käärmeenmarja.
Paris: sanan johto epävarma; quadrifolia (lat) sanoista quattuor = neljä ja folium = lehti.

Monivuotinen, jopa 1/3 m korkea, juurakollinen, yksikukkainen vanakasvi. Kukan alla 4 suurta vastapuikean soikeaa tai suikeaa suojuslehteä. Kukan osat 4-lukuiset; kehä vihertävä; heteitä 8. Hedelmä sinimusta marja, läpimitaltaan jopa yli 1 sm. V, VI. Varjoisissa, kosteissa metsissä; yleinen Inarin Lappiin saakka. Levinneisyys: Keski- ja Pohjois-Eurooppa.

Myrkyllinen. Etenkin marjoissa ja juurakossa, mutta myöskin muissa kasvinosissa, on paristyfini- saponinia, joka hajaantuu paridiniksi ja sokeriksi.

Saponinien vaikutuksista on puhuttu lähemmin tuonnempana, Saponaria officinaliksen yhteydessä, s. 99.

Myrkytyksiä esiintyy pääasiallisesti lasten keskuudessa marjojen syönnistä aiheutuneena siitä huolimatta, että marjat ovat limaisia ja maultaan vastenmielisiä.

Myrkytysoireita ovat: pahoinvointi, vatsakivut, ylenanto, ripuli, pyörrytys, päänkivistys ja silmäteräin supistuminen. Vaikuttavien aineitten vaikeasta imeytymisestä mahalaukun- ja suolenseinämäin läpi kai johtuu, ettei kuolemaan päättyviä myrkytyksiä ole ihmisten keskuudessa sattunut. Viimeksi mainitusta seikasta johtuu myös, että myrkytysilmiöt kohdistuvat pääasiallisesti ruoansulatuskanavan limakalvoihin, joten myrkytyksen hoidossa koetetaan myrkky poistaa mahdollisimman hyvin limapitoisilla lääkkeillä.

Lääketieteellistä käyttöä ei sudenmarjalla ole.

Kansanlääkinnöissä on marjoista puserrettua mehua ja murskattua kasvia käytetty silmätulehduksissa sekä muissakin tulehduksissa ja tulehdusajettumissa. Lönnrot mainitsee tuoretta kasvia käytettävän myös ulostusaineena ja hinkuyskässä.


Suomen myrkylliset ja lääkekasvit, 1936, kirjoittaneet Sulo Cantell sekä Väinö Saarnio.



Main menu 2