Jump to Navigation

We've moved! The new address is http://www.henriettes-herb.com - update your links and bookmarks!

Alopecurus L. Puntarpää. Ängskafle.

A. geniculatus L. Polwi-puntarpää. (R98: polvipuntarpää; kärrkavle) -- Tähkä liereä, tylppäpäisehkö; kaleet vaan kannalta yhdistyneet, tylppäpäiset, karvaselkäiset, kukan pituiset; korsi tyveltä koheneva, t. epärento; juuri hapsinen, monivuotinen. -- ♃ 6, 7. -- β fulvus Sm.: ponnet kellerviä; vihne tähkylä-sisäinen t. helvettä vähän pidempi.
Vet. paik. yl.; β tav. vedessä. (E. -L. Lv,) Tähkä tav. hiirenkarvainen, ponnet vaaleankeltaisia, lop. ruskeita; b:n tähkä, vehreänkeltainen, korsi rennompi.

A. pratensis L. Nurmi-puntarpää. (R98: nurmipuntarpää; ängskavle.) -- Tähkä liereä, tylppäpäinen; kaleet yhdessä keskustaan asti, suippoja, höyteät, kukkaa pidemmät; korsi pysty; juurakko monivuotinen. -- ♃ 6, 7. -- β nigrescens Ands.: korsi ja lehdet sinivihertäviä; lehtitupit pullakoita. -- γ nigricans Horn.: juurakko laajasti suikertava, erinäisillä lehtivesoilla; tähkä lop. musteneva; vihne tähkylän sisäinen.
Kost. niit. (E.-Pe. S. K.; β L. Lv.; γ A.-U. P. Lv.) Tähkä pehmeän höyteä, usein sormenpituinen, b:n m. kahta lyhempi. Toisintelee pidemmällä tahi lyhemmällä kukkavihneellä.
Muist. -- Hyvä heinälaji; kylv. parahiten alankoon hyvään maanlaatuun. Taidetaan niittää varhain ja useamman kerran yhtenä kesänä ja on ehkä paras kaikista kotimaan heinälajeista. Se säilyy heinämadoiltaki, kun muita turmelevat. Hevoiset sitä vanhempana ei mieluisesti syö, pitää siis nuorena niitettämän rehuksi, ennenkun on kypsyttänyt siemenensä, joiden kokoamiseksi jätetään eri muru.


Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.



Main menu 2