Jump to Navigation

We've moved! The new address is http://www.henriettes-herb.com - update your links and bookmarks!

Avena L. Kaura. Hafre.

+ Monivuotisia juurehisilla lehtivesoilla; tähkylät pystyjä; kaleet 1-3-suonisia.

* Tähkylät vähempiä, litteitä, venhomaisilla, niskavihneisillä kaleilla: Trisetum Pers. Fr.

A. agrostidea Fr. Lapinkaura. (R98: Trisetum subalpestre (Hartm.) Neuman (T. agrostideum (Laest.) Fr.), lapinkaura; venhavre.) -- Röyhy lojottava, harsea, m. kaljuhaarainen, kukkimisen jälkeen m. tähkämäisesti supistunut; tähkylät 2-3-kukkahisia, toinen kale vähän toista pidempi; ulkohelpeen pää 2-liuskainen; korsi ylempää ja yliset lehtitupet kaljuja. -- ♃ 7.
Tunturitien. harv. (L.) Jalan pituinen heinä vehreänkellertävällä röyhyllä, harseampi kun seur.

A. subspicata Clairv. Pohjankaura. (R98: Trisetum spicatum (L.) K. Richt., tähkäkaura; fjällhavre.) -- Röyhy aina soukka, tähkämäinen hienokarvaisilla haaroilla; tähkylät ed.; korsi ja lehtitupet pehmytkarvaisia. -- ♃ 7.
Tunturikasvi (L. Lv.) 1-1 1/2 vaaksan pituinen, pehmeänhöyteä heinä; tähkä 1-1 1/2 tuuman pituinen, tav. hiirenkarvainen. -- Aira L.

** Tähkylät isompia, vähemmin litteitä.

A. pratensis L. Nurmikaura. (R98: Avenula pratensis (L.) Dumont. (Arrhenatherum pratensis (L.) Samp., Helictotrichon pratensis (L.) Pilg.), ahdekaura; ängshavre.) -- Tähkylät m. tähkämäisessä tertussa, 4-5-kukkahisia, paljon pidemmät kun kumpiki 3-suoninen kale; kaikilla kukilla selkä- t. niskavihne; lehtitupet kaljuja t. karheahkoita (ei karvaisia). -- ♃ 6, 7.
Niit. (T. U.) Tönkeähkö, kyynärän pituinen heinä hyvin kaidoilla vesa-lehdillä; röyhy terttumainen t. eräällä, 1-2-tähkyläisellä haaralla alempana.

A. pubescens L. Mäkikaura. (R98: Avenula pubescens (Huds.) Dumort. (Avena pubescens Huds., Arrhenaterum pubescens (Huds.) Samp., Helictotrichon pubescens (Huds.) Pilg., mäkikaura; luddhavre.) -- Röyhy soukka, haarova; tähkylät 2-3-kukkahisia, ei paljon kaleita pidemmät; kaikki kukat niskavihneiset; aliset lehtitupet tav. höyteitä. -- ♃ 6, 7.
Niit. tav. (E.-P.) Röyhy toiskertaisempi k. ed.; heinä pehmeämpi ja alhaalta hienohöyteä, harv. kalju; alinen kale muin 1-suoninen, muin 2-lla hienolla sivusuonella.
Muist. -- Sama hyöty kun seur.; sopii siis kylvöheinäksi.

A. elatior L. Heinäkaura. (R98: Arrhenaterum elatius (L.) P. Beauv. ex J. Presl & C. Presl., heinäkaura; knylhavre.) -- Röyhy toiskertainen, haarova; tähkylät 2-kukkahisia, alisessa kukassa tav. vaan heteitä, ei emiä, ja pitkä vihne alipuolella helpeen keskustaa; lehtitupet kaljuja. -- ♃ 6, 7.
Merenrant., niit. (A. T. St.) 2-3 jalan pituinen heinä, jotenki leveä- ja litteälehtinen, veltohko-röyhyinen; alinen kale tav. 1-suoninen. -- Arrhenaterum avenaceum PB.
Muist. -- 2-sta tynnyrin-alasta hyvää peltomaata, kylvettynä heinäkauralla, on vuoteensa saatu 22 kuormaa hyviä heiniä ja vähän päälle 1000 naulan siemeniä, joista myös kaupungissa myyden on saatu hyvä voitto. Kun ei tahdota kypsettymään siemeneksi, taidetaan heinä niittää kaksin ottein vuodessa. Nuorempana on se maukkaampaa eläimille. Kylvetään multaiseen, hyvin ruokottuun maahan, joka ei ole vesiperäistä, ynnä tavallisen kauran eli jonkun muun heinäkasvin kanssa. Kasvaa sitte 0, 7 vuotta uudistamatta.

++ Vuosinaisia; tähkylät isoja, lop. rippuvia; kaleet 5-9-suonisia.

A. strigosa Schreb. Ukonkaura. (R98: ukonkaura; purrhavre.) -- Röyhy yhtäällinen; tähkylät 2-3-kukkahisia, kaletten pituiset; kaikki kukat vihneellisiä; ulkohelve kalju, 2-äimäisellä päällä; tähkylä-lapakon karvat näkymättömiä. -- ☉ 6, 7.
Pelt. harv. (U. H. Ke.) Seuraavan muotoinen; tähkylät tav. 2-kukkahisia.
Muist. -- Viljennetään Saksanmaalla usein paikoin hietaisessa ja laihassa maassa, missä muu laiho ei menesty. On vähempi tavallista peltokauraa.

A. fatua L. Hukkakaura. (R98: hukkakaura, flyghavre.) -- Röyhy ulospäisillä, veltoilla haaroilla; tähkylät 2-3-kukkahisia, lyhemmät kaleita; kaikki kukat vihneellisiä; ulkohelve nirkko, 2-halkoisella päällä, kannalta karvainen. -- ☉ 6, 7.
Pelt. harv. (H.) Tähkät tuuman pituisia, pitkävihneisiä; helpeillä sukamaisia karvoja.
Muist. -- Siemeniä jauhettuna taidetaan katovuosina leiväksi käyttää.


Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.



Main menu 2