Jump to Navigation

We've moved! The new address is http://www.henriettes-herb.com - update your links and bookmarks!

Luzula DC. Piippo. Bladtåg.

+ Röyhyviuhko t. töyhtö monikukkaisilla, tiheillä, mykerömäisillä tähkillä.

L. spicata DC. Tähkäpiippo. (R98: tähkäpiippo; axfryle.) -- Kukat ryhmin haarovana, nuokkuvana tähkänä; kupulehdet kalvopäisiä, neulamaisella, kotaa pidemmällä odalla; korsilehdet harsukarvaisia. -- ♃ 7.
Tunturikasvi, tav. (P. L. Lv.) Tähkä, tuuman pituinen, veltto; lehdet kaitoja; toisint. lyhyellä, suppealla, pystönäisellä tähkällä: L. conglomerata Mielichh. -- Juncus L.

L. hyperborea RBr. Lapinpiippo. (R98: Luzula arcuata Sw., kaaripiippo; bågfryle.) -- Tähkä yksinäinen, pallerot. munanmoinen, harv. 2-3 tähkää pystöisillä perillä; suojussuomut m. lehtimäisiä, kaljuja; kupulehdet suippoja, m. palleromaisen kodan pituisia; korsilehdet levyisiä, litteitä, ynnä tuppien kanssa kaljuja. -- ♃ 7, 8.
Tunturitien. harv. (Lv.) Vaaksan pituinen, tankea kaljuilla ja leveillä lehdillään seuraavasta lajista eroava. -- L. campestris β nivalis Laest. L. arctica Bl. L. nivalis Beurl.

L. arcuata Wg. Lenkopiippo. (R98: kaaripiippo; bågfryle.) -- Tähkät palleromaisia, tav. 4-8-kukkaisia, m. hapsimaisilla, kaarevasti ulospäisillä perillä; suojussuomut pääpuolelta pitkäkarvaisia; kupulehdet otakärkisiä. pidemmät kun m. palleroinen kota; korsilehdet kaitoja, kourumaisia, m. kaljuja. -- ♃ 7, 8.
Tunturi-tien. (L. Lv.) Paljon hentoisempi ja vähemmilla kukilla kun seuraava; lehdet väl. muutamilla harvinaisilla laitakarvoilla.

L. campestris DC. Salopiippo. (R98: ketopiippo; knippfryle.) -- Tähkät munanmoisia, sarjattaisia epäpitkillä, suorilla perillä; kupulehdet ed.; suojussuomut resaliuskaisia (ei paljon t. ei lainkaan karvaiset); lehdet litteitä, runsaskarvaisia. -- ♃ 5, 6. -- β pallescens Wg.: tähkät pienempiä, vaalean-ruskeita; perät ja suomut pitkättäviä; korsi litteämäinen. -- * multiflora Lej.: kupulehdet äimämäisempiä; palhot lop. noin ponnen pituisia; juuri hapsinen.
Niittumäissä, mets. tav. (E.-L.Lv.; * E.-L.Lv.) Pää-lajin ponnet monin kerroin palhoa pidemmät. -- Juncus L.

++ Töyhtö haarovilla kukkaperillä, yksinäisillä t. vaan harvoilla kukilla kussaki ryhmässä.

L. parviflora Desv. Wähäkukka-piippo. (R98: röyhypiippo; vippfryle.) -- Töyhtö kaarimaisesti ulospäisillä, monikukkaisilla haaroilla ja peräkkäillä, yksinäisillä, t. 2 -3:lla ryhmäisillä kukilla; suojussuomut resaliuskaisia, karvattomia; lehdet soikeita, kaljuja; korsi lehtinen ylös asti. -- ♃ 7.
Tunturikasvi, harv. (L. Lv.) Kukat hyvin pieniä, m. kaikki pidemmällä t. lyhemmällä, perykällä; korsi 2-3 vaaksan pituinen, us. 1/2 tuuman levyisillä lehdillä.

L. Wahlenbergii Rupr. Tumpura-piippo. (R98: tunturipiippo; fjällfryle.) -- Töyhtö ja kukat ed.; suojussuomut resa- ja karvalaitaisia; lehdet suikulaisia, kaljuja t. harsukarvaisia tupen suulla; korsi latvapuolelta paljas t. 1:llä kaitaisella, röyhyn lähisellä lehdellä. -- ♃ 7, 8.
Tunturikasvi (Lv.) Pienempi ja kaitalehtisempi edellistä, vähän isommilla, mustanruskeilla kukilla. Parhaana tunnusmerkkinä ovat karvaripsuiset suomut. -- L. spadicea Hn. ed. 5. L. parviflora β Wg. L. glabrata Fr.

L. pilosa Willd. Kewätpiippo. (R98: kevätpiippo; vårfryle.) -- Töyhtöhaarat harittavia, muin yksikertaisia ja 1-kukkaisia, muin 2-3-kukkaisia; kota munanmoinen, tylppäpäinen, pidempi suippoja kupulehtiä; korsilehdet suikeita, karvaisia. -- ♃ 5, 6.
Mets. tav. (E.-L.Lv.) Jalan pit. korrella, us. 4 linjan levyisillä lehdillä ja isommalla kodalla, kun muut lajit. -- Juncus L. L. vernalis DC.


Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.



Main menu 2