Jump to Navigation

We've moved! The new address is http://www.henriettes-herb.com - update your links and bookmarks!

Parhaat palat, osa 1.

Mielenkiintoisin osa Lönnrotin kasviosta.

Näiden takia olen tätä teosta skannaillut. Kasvitiede ja sen historia ei kiinnosta läheskään niin paljon kuin nämä käytännönläheiset joskin erittäin lyhyet kasvien käyttöön liittyvät huomautukset. Saatat tarvita näitä selityksiä.

1 heimo. -- Gramineae. Heinäkasveja. (R98: Poaceae.)

Anthoxanthum odoratum L. (R98: tuoksusimake; vårbrodd)
Muist. -- Sangen hyvä ruoho hakamaissa etenki keväällä. Niituilla se on varhain niitettävä, muuten kuihtuu; eikä eläimet myöhemmin siitä huolikkaan. Kylvöheinänä siis on paras sekoittaa se varhaisiin keväkasveihin, jos ei tahdota peräti erinään kylvää.
Phleum pratense L. Nurmitähkiö. (R98: nurmitähkiö, timotei; timotej, ängskampe.)
Muist. -- Kylv. parhaiten alanko-niittuihin, maan valmistettua sitä ennen m. kuin pelto. Palkitsee hyvin viljeliän kustannukset. Siemenet koota helpommat kun muiden heinälajien. Joutuvat elokuussa, ja kootaan heinän leikkaamalla ja tappamalla kuin muidenki laihoin. Puhdistetaan sitte seulomisella, ja kylvetään joko yksin tahi ynnä syys- tahi kevä-touvon kanssa (harvaltaan) 15-20 naulaa tynnyrin alalle. Jyrällä silitellään sitten ensin äestetty pelto. Kylväminen käy myös laatuun sannan seassa.
Alopecurus pratensis L. Nurmi-puntarpää. (R98: nurmipuntarpää; ängskavle.)
Muist. -- Hyvä heinälaji; kylv. parahiten alankoon hyvään maanlaatuun. Taidetaan niittää varhain ja useamman kerran yhtenä kesänä ja on ehkä paras kaikista kotimaan heinälajeista. Se säilyy heinämadoiltaki, kun muita turmelevat. Hevoiset sitä vanhempana ei mieluisesti syö, pitää siis nuorena niitettämän rehuksi, ennenkun on kypsyttänyt siemenensä, joiden kokoamiseksi jätetään eri muru.
Milium effusum L. (R98: (lehto)tesma; hässlebrodd.)
Muist. -- Kylv. parahiten metsäniituille. Parhaimpia heinälajeja, vaan unohdettu niittuviljennössä, kenties sentähden, ettei menesty hyvin aukeilla, kun vaatii varjoa tarpeeksensa.
Apera spica-venti PB. (R98: luoho; åkerven, åkerkösa.)
Muist. -- Kasvaa rikkaruohona laihoissa, kun on pelto kehnosti ruokottu. Kukkaröyhyllä painetaan villaisia vehreäksi, kun painettava ensin peitotaan aluna-vedessä ja sitte keitetään puhtaassa.
Calamagrostis arundinacea Roth. Ahdekastikka. (R98: metsäkastikka; piprör.)
Muist. -- Kylv. eduin kivimäkiin; antaa nuorena hyvää. rehua. Mukava piipunpuhdistimeksi.
Phragmites communis Trin. (R98: P. australis (Cav.) Trin. ex Steud., järviruoko; vass.)
Muist. -- Heti jälkeen heinänteon leikattuna on se maukas pehku lehmille, jotka siitä lypsävät hyvin. Sovelias katoksiksi, matoiksi, j. n. e. Kukkaröyhy nuorena, kun on ruskea, koottuna painaa vehreäksi. Röyhyjä sopii myös talvittuneina jäiltä koota ja käyttää makaus-alusten täytteeksi. Ist. siemenillä savisotkoon sekoitetuilla, tahi myös juurilla järviin ja jokiin heitetyillä.
Holcus lanatus L. (R98: karvamesiheinä; luddtåtel.)
Muist. -- On parhaimpia heinälajejamme; taidetaan kylvää pelkkään hietaan; juurittuu nopeasti ja menestyy useinki siinä, missä muu heinä ei kasva. Vahinko vaan, ettei ole juuri kyllä kestävä, ainoasti 3, 4-vuotinen.
Avena pubescens L. Mäkikaura. (R98: Avenula pubescens (Huds.) Dumort. (Avena pubescens Huds., Arrhenaterum pubescens (Huds.) Samp., Helictotrichon pubescens (Huds.) Pilg., mäkikaura; luddhavre.)
Muist. -- Sama hyöty kun seur.; sopii siis kylvöheinäksi.
Avena elatior L. Heinäkaura. (R98: Arrhenaterum elatius (L.) P. Beauv. ex J. Presl & C. Presl., heinäkaura; knylhavre.)
Muist. -- 2-sta tynnyrin-alasta hyvää peltomaata, kylvettynä heinäkauralla, on vuoteensa saatu 22 kuormaa hyviä heiniä ja vähän päälle 1000 naulan siemeniä, joista myös kaupungissa myyden on saatu hyvä voitto. Kun ei tahdota kypsettymään siemeneksi, taidetaan heinä niittää kaksin ottein vuodessa. Nuorempana on se maukkaampaa eläimille. Kylvetään multaiseen, hyvin ruokottuun maahan, joka ei ole vesiperäistä, ynnä tavallisen kauran eli jonkun muun heinäkasvin kanssa. Kasvaa sitte 0, 7 vuotta uudistamatta.
Avena strigosa Schreb. Ukonkaura. (R98: ukonkaura; purrhavre.)
Muist. -- Viljennetään Saksanmaalla usein paikoin hietaisessa ja laihassa maassa, missä muu laiho ei menesty. On vähempi tavallista peltokauraa.
Avena fatua L. Hukkakaura. (R98: hukkakaura, flyghavre.)
Muist. -- Siemeniä jauhettuna taidetaan katovuosina leiväksi käyttää.
Fluminia arundinacea Fr. (R98: Scolochloa festucacea (Willd.) Link, piuru; kasgräs.)
Muist. -- Pitää niitettää varhain, tulee muuten liian järeäksi heinäksi.
Enodium caeruleum Gaud. (R98: Molinia caerulea (L.) Moench, siniheinä, blåtåtel.)
Muist. -- Kukkaröyhy painaa alunoitun liinan vaaleanvehreäksi. Taidetaan eduin istuttaa lammasten suvisyönnökseksi.
Glyceria spectabilis MK. Isosorsimo. (R98: Glyceria maxima (Hartm.) Holmb., isosorsimo; jättegröe.)
Muist. -- Ist. sekä juurella että kylvetään siemenillä karjan-rehuksi; pitää niitettämän varhain, muuten tulee järin karheaksi.
Poa pratensis L. Niittunurmikka. (R98: Niittynurmikka; ängsgröe.)
Muist. -- Tämä heinälaji on sitä erittäin kutsuttua hyvää nurmikasta t. nurmiheinää.
Festuca arundinacea Schreb. Rantanata. (R98: Festuca elatior L., ruokonata; rörsvingel.)
Muist. -- On varhain niitettävä, muuten se tulee järin kovaksi heinäksi.
Dactylis glomerata L. (R98: koiranheinä; hundäxing.)
Muist. -- On Englantilaisten kiitetty Orchards grass. Taidetaan niittää kaksin ottein vuodessa. Menestyy parhaiten hyvin multaisessa maassa.
Cynosurus cristatus L. (R98: otasukapää; kamäxing.)
Muist. -- On käytetty niittuviljentöön: antaa pehmeätä ja hyvää heinää.
Brachypodium pinnatum PB. (R98: mäkilehtoluste; axlosta, backskafting.)
Muist. -- Kiitetty heinälaji.
Lolium perenne L. Pyörtänöluste. (R98: englanninraiheinä; engelskt rajgräs.)
Muist. -- Parhaiten lihavassa savimaassa kylvöheinänä menestyvä.
Lolium temulentum L. Huimaluste. (R98: myrkkyraiheinä; dårrepe.)
Muist. -- Ainoa heinäkasvi myrkyllisillä siemenillä, joiden syöminen vaikuttaa pyörrytystä.
Elymus arenarius L. (R98: Leymus arenarius (L.) Hochst., rantavehnä; strandråg.)
Muist. On soveliain kylvettää juoksevan hiedan kiinnittämiseksi; juuria taidetaan myös hätäleiväksi käyttää. Nuorena se on lampaille ja muulle karjalle mieluinen ruoka.
Triticum repens L. Juolawehnä. (R98: Elymus repens (L.) Gould (Agropyron repens (L.) P. Beauv., Elytrigia repens (L.) Nevski), juolavehnä; kvickrot.)
Muist. -- Taidetaan eduin viljentää hyvässä maanlaadussa, jos pieniä juuri-palaisia siihen istutetaan taikka siemeniä kylvetään; viljamaissa se muuten on haitallinen ruparuoho. Sen juuria sopii koota leivän-ainetten sekaan kalliina aikoina. Jauhoja sekä leipää taidetaan niistä valmistaa, kun ovat terveellisiä, eivätkä pahamakuisia.

2 heimo. -- Cyperaceae. Sarakasveja.

Carex pseudocyperus L. Lehtisara.
Muist. -- Sopisi viljennettää suoniituissa.
Carex vesicaria L. Lapinsara.
Muist. -- Lappalaiset pitävät pehmeäksi muokattuna pakkaista vastaan kengissä; se heillä sukkaa onki.
Eriophorum angustifolium Roth. Soukkalehtinen niittuwilla. (R98: luhtavilla; ängsull.)
Muist. -- Karja alkukeväällä syöpi jotenki mieluisesti, mutta ei niin pitkemmälle kesää. Villaa taidetaan käyttää topingiksi ja muun villan seassa langaksiki kehrätä; kelpaa myös kynttilän sydämmiksi.
Scirpus lacustris L. Järwikaisla. (R98: Schoenoplectus lacustris (L.) Palla (Scirpus lacustris L.), järvikaisla; säv.)
Muist. -- Käyt. katon-katteeksi ja leikataan syksyisin karjanruaksi. Kun se keskikesän aikana kootaan, hyvin kuivataan, varotaan sannasta ja tungetaan sitävarten tehtyihin rautatorviin sydeksi poltettaa, saadaan siitä niinhyvin maalareille kuin kirjan painajille soveliasta mustetta. -- Koreja, mattoja, uittimia taidetaan siitä myös tehdä.
Scirpus maritimus L. Merikaisla. (R98: Bolboschoenus maritimus (L.) Palla (Scirpus maritimus L., Schoenoplectus maritimus (L.) Lye), merikaisla; havssäv.)
Muist. -- Juurakot leivän-aineeksi katovuosina soveliaat.
Scirpus sylvaticus L. Arokaisla. (R98: korpikaisla; skogssäv.)
Muist. -- Oli hyvä viljennettää alanko-paikoissa karjanruuaksi.

3 heimo. -- Typhaceae. Osmankäämisiä.

Typha angustifolia L. Soukka osmankäämi. (R98: kapeaosmankäämi; smalkaveldun.)
Muist. -- Haivenia käyt. topingiksi. Astiamiehille kelpaa lehdet saumain tivistämiseksi. Myös mattoja, sideköysiä j. n. e. saadaan niistä.
Typha latifolia L. Iso osmankäämi. (R98: leveäosmankäämi; bredkaveldun.)
Muist. -- Sama hyöty k. ed.

4 heimo. -- Potamogetonaceae. Vitakasveja.

Potamogeton perfoliatus L. Ankeriaan wita. (R98: ahvenvita; ålnate.)
Muist. -- Ankerias väl. elustelee sen suojassa.
Potamogeton natans L. Ahwenwita. (R98: uistinvita; gäddnate.)
Muist. -- Ahvenet ja muut kalat elustelevat sen suojassa.

5 heimo. -- Araceae. Vehkaisia.

Lemna minor L. Wähälimaska. (R98: pikkulimaska; andmat.)
Muist. -- Ruuaksi hanhille ja kaloille.
Lemna polyrrhiza L. Isolimaska. (R98: Spirodela polyrhiza (L.) Schleid., isolimaska; stor andmat.)
Muist. -- Mieluinen ruoka hanhille ja ankoille, myöski kouruille j. n. e. kala-lammikoissa.
Acorus calamus L. (R98: (rohto)kalmojuuri; kalmus.)
Muist. -- Juurta kiitetään vatsaa vahvistavaksi ja, terveelliseksi suussa pitää tarttuvaisten tautien aikana; taidetaan myös ulkomaan ryytien asemesta käyttää ruokiin. Lehtiä ei syö yksikään eläin.
Calla palustris L. (R98: (suo)vehka; missne.)
Muist. -- Juuret kelpaavat leivän-aineeksi kato-vuosina.

6 heimo. -- Juncaceae. Vihviläisiä.

Juncus conglomeratus L. Keräpää-wihwilä. (R98: Keräpäävihvilä; knapptåg.)
Muist. -- Korresta tulee kauniita pöytäpeitteitä; sen sisuksesta hyviä kynttilän ja lampun sydämmiä.

8 heimo. -- Alismaceae. Sarpiokasveja.

Triglochin maritimum L. Rantasuolake. (R98: Triglochin maritima L., merisuolake; havssälting.)
Muist. -- Menestyvät hyvin viljennettynä karjan ruuaksi.
Sagittaria sagittifolia L. (R98: pystykeiholehti; pilblad.)
Muist. -- Arvellaan vahingolliseksi eläimille. Juuret ovat sipulimaisia, syötäviä, ja viljennetään sentähden Kiinassa.
Alisma plantago L. (R98: Alisma plantago-aquatica L., ratamosarpio; svalting.)
Muist. -- Ei ole terveellinen eläimille.
Butomus umbellatus L. (R98: sarjarimpi; blomvass.)
Muist. -- Juurta monet venäläiskansat käyttävät leivän asemesta.

9 heimo. -- Colchicaceae.

Veratrum album var. Lobelianum Bernh. (R98: Veratrum album L.; incl. V. lobelianum Bernh., valkopärskäjuuri; nysrot.)
Muist. -- Juuri on tuttu aivastus-aineena. Myös käytetään sitä eläinten lääkkeeksi. On vaarallinen varomattomasti viljeltynä. Nuorena kun vanhanakin on itse ruoho eläinten ruuan seassa myrkyllinen hevoisille, lehmille, lampaille, siemenet hanhille ja kanoille. Juurta pienennettynä taidetaan sekoittaa mallasjauhoihin hiirten kuolettamiseksi.

10 heimo. -- Liliaceae. Liljakasveja.

Paris quadrifolia L. (R98: sudenmarja; ormbär, trollbär.)
Muist. -- Kasvi tuoreena nautittuna ulostaa, ja sama voima on sillä kuivana ja pienennettynä, kun jotakin lämmintä sen päälle juodaan. On käytetty vävähtelemisiä ja hinkua vasten. Marjoja murskattuina ori kiitetty hyväksi lääkkeeksi, ja marjamehua pyyhkäistynä silmiin vuorossa.
Convallaria polygonatum L. Kulmikaskielo. (R98: Polygonatum odoratum (Mill.) Druce (P. officinale All.), kalliokielo; getrams.)
Muist. -- Juurakot taidetaan kuivattuna, jauhettuna ja vähän muilla jauhoilla sekoitettuina nälkävuosina leiväksi käyttää. Turkin kansalla on se ilmanki tavallinen ruoka-aine keitettynä.
Convallaria majalis L. Lehmänkielo. (R98: kielo, liljekonvalj.)
Muist. -- Juurakkoa on käytetty aivastus-aineeksi vävähtelemisiä vasten, myös leivän-aineeksi katovuosina.
Allium schoenoprasum L. Ruoholaukka. (R98: ruoholaukka, ruohosipuli; gräslök.)
Muist. -- Yleisesti tuttu ruoka-ryyti. -- Lääkkeenä nautittu hiuttava, vesityttävä ja puhkuttava, hyödyllinen hengen-ahdossa, yskässä, leinissä, kerpukissa, horkassa. Iholääkkeenä nostaa rakkoja, jouduttaa paiseita ja ajoksia. Mehua käytetään savipuolen voiteeksi.
Allium ursinum L. Karhunlaukka. (R98: karhunlaukka; ramslök.)
Muist. -- Missä tämä kasvaa, siinä harvoin muu ruoho menestyy. Juurta, ehkä kirpeääki, syödään Siperiassa, Irlannissa j. m. p., ja lehtiä käytetään kaalein seassa. Myyräin sanotaan tätä kasvia inhoavan. Kun sitä tahi muita sipuleita lehmät syövät, saapi maito ja voi pahan maun.
Allium oleraceum L. Nurmilaukka. (R98: nurmilaukka; backlök.)
Muist. -- Käyt. kaalilaitosten sekaan.
Allium scorodoprasum L. Metsälaukka. (R98: käärmeenlaukka; skogslök.)
Muist. -- Käyt. kuin ed.

13 heimo. -- Iridaceae. Kurenmiekkaisia.

Iris pseudacorus L. (R98: (kelta)kirjenmiekka; svärdslilja.)
Muist. -- Juurakko tuoreena karvas, tympeä ja ulostava vähemminki nautittuna. Annos 6-8 herneen vertaa. Kuivana kadottaa enimmän voimansa ja muuttuu hajahtavaksi. Hyödyttävä vilustus-yskässä, vesitaudissa. Sekoitetaan tav. raparperilla t. ulostin-suolalla. Taikka leikellään tuoretta juurakkoa lohkoiksi, pannaan viiniin tahi hyvään olueen, ja nautitaan siitä sekoa 1-2 ruokalusikallista tarpeen suhteen. Puserrus-mehua taidetaan myös antaa 40-50 tippaa. Alusta aina nautitaan vähemmin, sillä juurakko on kovin ulostavaa. -- Juurakosta keittämällä vihtrillin seassa saadaan kirjoitusmustetta, kukista viin-etikan kanssa keltaväriä, joka kumilla sekoitettuna kelpaa riittaustöihin.

15 heimo. -- Synanthereae. Yhdisposisia. (R98: Asteraceae, asterikasvit.)

Bidens cernua L. Nuoke-rusokki. (R98: nuokkurusokki; nickskära.)
Muist. -- Ennen kukkimista otettuna ja kuivattuna painaa alunavedessä liotetun villaisen ruskean-kellerväksi.
Bidens tripartita L. Pystö-rusokki. (R98: tummarusokki; brunskära.)
Muist. -- Sopii paineeksi, kuin edellinenki laji.
Matricaria chamomilla L. Kameli-saunio. (R98: Matricaria recutita L. (M. chamomilla auct., Chamomilla recutita (L.) Rauschert), kamomillasaunio; kamomill.)
Muist. -- Kukilla on hiestyttävä, lieventävä, vatsanvahvistava voima, hyödylliset horkkaa, äkkyä, väänteitä, ulkotautia, kouristajaa, kivitautia, jälkipureita, emätautia vastaan. Nautitaan joko kuiviltaan hienonnettuna teelusikallinen t. runsaampi erällään (horkassa väliaikana), taikka teenä kiehuvan veden t. juoman kanssa laitettuna, taikka kukkaviinana. Ulkonaisesti käytetään niitä lavemangeiksi vatsan vaivoissa ja kuiviltaan (lämpimiksi) haudekääreiksi kaikenlaisia kivistyksiä ja ajetuksia lieventämään ja vanhoja mätähaavojakin parantamaan. -- Myös saadaan kukista kaunista keltapainetta.
Anthemis tinctoria L. Keltasauramo. (R98: keltasauramo; färgkulla.)
Muist. -- Antaa alunaveteen kastetulle villaiselle kauniin keltaisen karvan. Siperiassa otetaan sahvianin keltaamiseksi leiviskä keltasauramon kukkia ja 3 naulaa alunaa 50:lle nahkalle.
Anthemis cotula L. Konnan sauramo. (R98: haisusauramo; surkulla, kamomillkulla.)
Muist. -- Mehiläiset hylkäävät sen, sammakot rakastavat. Kuivatuista kukista laitetun teen sanotaan hyödyttävän emätaudissa, vesipöhössä, kovettuneissa rauhaisissa ja eläimillä hengenahdistajassa.
Achillea ptarmica L. Arokärsämö. (R98: (Ptarmica vulgaris Blakw. ex DC.), ojakärsämö; nysört.)
Muist. -- Tuoreeltaan hyppysissä hierrettynä aivastuttaa ja us. panee nenän verta vuotamaan; sen kirpeä ja kihoittava juuri suussa pidettynä on väl. ollut avullinen hammaskivussa ja kielen turtuudessa, joko paljaaltaan tahi viinalikona. Pieneksi leikattuna ja juomisen sekaan pantuna pitää sen kauvan happanematta. Kauneutensa ja monivuotisuutensa vuoksi kasvatetaan yrttitarhoissakin, jossa viljeltynä helposti saapi kahdenkertaiset sädekukat.
Achillea millefolium L. Pyörtäne-kärsämö. (R98: siankärsämö; rölleka.)
Muist. -- Haju ryytisekainen väkevä, maku karvas, kutistava. Oluehen käydessä pantuna lisää se voimaa. Lääkkeeksi käytetään kukkia joko teenä, keitesakona tahi kukkaviinana asettamaan veren ja muita juoksuja, väänteitä ja puhkuja, ähkyjä, reväisimiä, synnytystuskia, leinivikoja, lökätautia ja muita. Lehdet tuoreeltaan muserrettuna ovat hyvät haavoja parantamaan. Kukkaviinasta kehnovatsaisuus ja punatautikin usein on parantunut. Pesovedessä ja hauteinakin ovat kukat hyvin vaikuttavaisia. Riipisia eläimiä pestään tämän kasvin väkevällä keiteliemellä.
Tanacetum vulgare L. (R98: (Chrysanthemum vulgare (L.) Bernh.), pietaryrtti, renfana.)
Muist. -- Kukkia, lehtiä ja siemeniä käytetään lääkkeeksi matoja, kehnoa vatsaa, luuvaloa vasten sisällisesti ja ajetuksia vasten ulkonaisesti. Lehdet pieneksi hakattuina tuoreeltaan ja keitettynä painavat villaisen vaatteen vehreäksi. Pitää keittoliemeen sekoittaa tuhkalipeätä ja sitte uudelleen kiehauttaa, ennenkun aine kastetaan siihen.
Artemisia absinthium L. Koiramaruna. (R98: mali, koiruoho; malört.)
Muist. -- Hyvä vatsan parantava ja matoin surmaava lääke. Viinassa liottamalla saadaan siitä kukkaviinaa, jota kiitetään hyväksi väänteitä asettamaan ja kadonnutta syöntihalua korjaamaan kuin myöski horkan, keltataudin, kerpukin ja pöhön lääkkeeksi, mutta kuumetaudeissa, rintakivuissa, pistoksissa ja liikaverevyydessä se ei ole hyvä. Rihmamadolle on marunaviina niin vastaista, että heittää jäytämisensä vähäksi ajaksi, jonkatähden sitä käytetään koetus-aineeksi, jos vaivat tulevat rihmamadoista tahi jostain muusta. Oluen saattaa maruna väkevämmäksi ja paremmin happanemista vasten kestäväksi. Lampaille annetaan marunaa suolan ja katajamarjain kanssa vesitautia, maksavikoja ja punatautia vastaan. Jos jyväsiemeniä ennen kylvämistä liotetaan joku aika marunaliemessä, niin sanotaan lintuin niihin ei koskevan. Myös luteita vastaan kiitetään väkevää marunalientä hyväksi. Jos koirannahkaisia turkkeja tahi muita pitineitä liotetaan viikon aika marunavedessä, niin koirat niitä eivät enää likaa.
Artemisia vulgaris L. Pujomaruna. (R98: pujo; gråbo.)
Muist. -- Ei varsin niin karvas k. ed. Hyödyllinen vaimoväen vaikealähtöisiä juoksuja korjaamaan, myös luuvalo-taudeissa sisällisesti annettuna ja ulkonaisestikin jalkaveteen pantuna. Juurta kiitetään varsin hyväksi virma- eli lankeavatautia vasten, jos nautitaan pienennettynä teelusikallinen ta runsaampi illoin ja aamuin. Muutamat liottavat sen sitä varten oluessa. Sen lehtivilla-vanukkeista tehdään Kiinassa ja Japaniassa pieniä palleroita, joita sitte sytytetään, kuin Lapin maalla taulaa tahi pakkulaa ja muualla väkiviinan kastetuita pumpulipalleroita iholla kytemään, ja sillä tavoin sisällisiä kipuja vaimentamaan tahi parantamaanki. Semmoisia palleroita, olivat mitä ainetta hyvänsä, sanotaan Moksaksi, ja ne vaikuttavat m. siihen laatuun, kun juntukka t. näsiä-niinikin. Skottlannissa käytetään nuoria pujolehtiä ruuaksi. Hanhien ja muiden lintuin liha sanotaan paremman makuiseksi tulevan jos paistettava kehä täytetään pujoruoholla. Juuri vanhempana hiilestyy osittain, josta ymmärtämättömillä on ainetta taikauksiin tullut.
Artemisia campestris L. Ketomaruna. (R98: ketomaruna; fältmalört.)
Muist. -- Melk. mauton. Lääkevoima k. ed., mutta, paljo vähempi.
Senecio Jacobaea L. Jaakon willakko. (R98: jaakonvillakko; stånds.)
Muist. -- Kamsiatkassa syödään tätä kasvia, ehkä maistuu karvaalle. Käytettiin ennen lääkkeeksi punatautia ja kurkkuvikoja vasten.
Senecio vulgaris L. Pihawillakko. (R98: peltovillakko; korsört.)
Muist. -- Tämän niinkuin muidenki villakkoin siemeniä pienet linnut syövät haluisesti ja saavat niistä runsaasti ravintoa. Käytetään myös keltapaineeksi.
Gnaphalium uliginosum L. Arojäkkärä. (R98: (Filaginella uliginosa (L.) Opiz), savijäkkärä; sumpnoppa.)
Muist. -- Karvaanmainen, ryytisek. maultansa; käytettiin ennen punataudin lääkkeeksi.
Antennaria dioica Gaertn. Kissankäpälä. (R98: (aho)kissankäpälä; kattfot.)
Muist. -- Käyt. muinen lääkkeeksi rintatautisille ja väl. taikavaroiksiki, ja oli arvattavasti yhtä voimallinen kumpaisessaki tapauksessa. Paikoin annetaan sitä vieläki vasikoille vetelätaudissa.
Inula helenium L. Iso hirwenjuuri. (R98: isohirvenjuuri; ålandsrot.)
Muist. -- Juurta käytetään vatsan ja rinnan lääkkeeksi; erottaa lökää sulkutaudeissa ja korjaa vaimollisten puutetta. Siitä keitetyllä liemellä voidellaan lapsia ryyhdelmissä ja ihottumisissa. Myös kärmeenpistoon kiitetään sitä hyväksi ihrassa keitettynä. Sääsket pakenevat sen savusta. Muutamat sekoittavat lehtiä tupakkaan ja sanovat terveelliseksi polttaa.
Erigeron acris L. Nummi-kallioinen. (R98: Erigeron acer L., karvaskallioinen; gråbinka.)
Muist. -- Käytettiin muinen lasten rikkomista (noitumista) vasten, myös rintataudeissa ja vilustumisissa apteiki-nimellä: Hb. conyzae caeruleae.
Solidago virgaurea L. (R98: kultapiisku; gullris.)
Muist. -- Lääkevoima vahvistava ja kutistuttava, vesittävä. Siitä laitettua teetä t. keitettä kiitetään hyväksi sisällisiä haavoituksia ja verestymiä parantamaan. Apteikkinimi: Hb. consolidae saracenicae l. virgae aureae. Käytetään myös paineeksi (kelt. rusk.)
Eupatorium cannabinum L. (R98: punalatva; hampört, hampflockel.)
Muist. -- Kasvilla ja juurella on karvas, kirpeä maku ja ulostava voima. Sitä käytetään tartunnaisia, ryyhdynnäisiä ja vesipöhöä vastaan. Ulkonaisesti parantaa haavoja ja viinassa liotettuna pöhöttymisiä. Myös paineeksi kelpaava.
Petasites officinalis Mönch. Akan ruttojuuri. (R98: Petasites hybridus (L.) P. Gaertn., B.Mey. & Scherb. (P. officinalis Moench), etelänruttojuuri; pestrot, pestskråp.)
Muist. -- Juurakkoa käytett. muinen luuvaloa, virmaa, mätähaavoja ja itseä ruttoaki vastaan. Sillä on vahvistava voima.
Tussilago farfara L. (R98: leskenlehti; hästhov.)
Muist. -- Sekä lehtiä että juurakoita on jo muinaisista ajoista kiitetty yskässä ja muissa rintataudeissa, ja pitkittävässä vatsurissa. Lehdistä varsinensa ja juurakoista saadaan erinomaista taulaa, jos niitä kuivattuna, muokataan ja vatkataan vähän ruutin kanssa.
Tätä kasvia pidetään hyvänä kaivopaikan osottajana.
Centaurea scabiosa L. Peltokaunokki. (R98: ketokaunokki; väddklint.)
Muist. -- Lääkkeenä savipuolia ja muita ihottumisia vastaan. Keite painaa villaisen kylmiltään heleänkeltaiseksi vismutti vedessä kastettuna, keitettäissä mustanvehreäksi. Siemenet säilyvät kauvan kehdossa pienten lintuin mieluisaksi ruuaksi.
Centaurea jacea L. Ahdekaunokki. (R98: ahdekaunokki; rödklint.)
Muist. -- Lehti-tee kurkun huuhtovetenä apullinen. Myös keltapaineeksi käyt. lehtiä.
Centaurea cyanus L. Elokaunokki, Elokukka. (R98: ruiskaunokki, ruiskukka; blåklint.)
Muist. -- Käyt. lääkkeeksi vesiumpea ja vesitautia vastaan keitteenä joko siltään tahi nokkoissiementen seassa, ja silmävihoa vastaan teenä tahi puserretulla nesteellänsä. Survotuista kukista saadaan pusertamalla mehua, joka siltään t. alunalla seotettuna käyttää sinisenä läkkinä tahi taitaan kuivata ja semmoisena säilyttää vedellä (ja vähällä alunalla) seotettavaksi, kulloin tarvitaan. Kukkia (t. mehua) käyt. myös sokurileiville sinitteeksi, sinkki-vitrillillä seotettuna maaliksi, savuttimeksi, tupakkiin j. n. e.
Carlina vulgaris L. (R98: lännenkurho; spåtistel.)
Muist. -- Juuret hiostuttavia, vesittäviä.
Carduus nutans L. Nuokko-karhiainen. (R98: nuokkukarhiainen; nicktistel.)
Muist. -- Ennen kukkimista varret kuorittuna taitaan salattilaitteiksi käyttää.
Cirsium lanceolatum Scop. Tie-ohdake. (R98: Cirsium vulgare (Savi) Ten. (C. lanceolatum (L.) Scop.), piikkiohdake; vägtistel.)
Muist. -- Kukkaistot juoksuttavat maidon.
Cirsium palustre Scop. Suo-ohdake. (R98: suo-ohdake; kärrtistel.)
Muist. -- Nuoret taimet keväällä hyvät ruoka-aineiksi.
Cirsium arvense Scop. Pelto-ohdake. (R98: pelto-ohdake; åkertistel.)
Muist. -- Varresta saadaan hyvää potaskaa lasitehtaisiin.
Cirsium oleraceum Scop. Luhta-ohdake. (R98: keltaohdake; kåltistel.)
Muist. -- Lehdet kaaliksina syötävät.
Lappa tomentosa Lam. Ukon takiainen. (R98: Arctium tomentosum Mill., seittitakiainen; ullig kardborre.)
Muist. -- Juuri (rad. bardanae) on verenselvittävä, hiostuttava ja vesittävä, hyvä luuvalossa, kerpukissa, jalkataudissa, ruusussa, savipuolissa, syyhyssä, keitteenä. Siemenillä on sama ja ulostavaki voima, hyvät kivitaudissa. Lehdet tuoreeltaan mätähaavoille ja nilkonaisille paikoille avullisia. Keväällä varret ja juuret kuorittuna ja keitettynä terveelliset syödä. Likapilkut vaatteista us. lähtevät takiaispäillä su'ittuna.
Lappa minor DC. Wähä takiainen. (R98: Arctium minus Bernh., pikkutakiainen; liten kardborre.)
Muist. -- Lääkevoima ed.
Mulgedium alpinum Less. Wuoriherukka. (R98: Cicerbita alpina (L.) Wallr. (Lactuca alpina (L.) A. Gray, Mulgedium alpinum (L.) Less), pohjansinivalvatti; torta.)
Muist. -- Lappalaiset syövät varsia nuorempana ja kuorittuna.
Sonchus oleraceus L. Maitowalwatti. (R98: kaalivalvatti; kålmjölktistel, kålmolke.)
Muist. -- Ulkomailla käytetään nuoria, talvis-aikana poimittuja taimia kaalilaitoksiksi.
Lapsana communis L. (R98: linnunkaali; harfibbla, harkål.)
Muist. -- Varsikko kelpaa ruuaksi; käytetään myös rintaajosten hauteiksi.
Scorzonera humilis L. (R98: sikojuuri; svinrot.)
Muist. -- Juurakko on katkera mutta ryytimaihin muutettuna parantaa makunsa ja sopii kaalilaitoksiksi.
Taraxacum officinale Web. (R98: Taraxacum Weber, voikukat.)
Muist. -- Juurakkoa varhain keväällä otettuna käytetään vesittävänä, veren puhdistavana ja vatsan pehmittävänä lääkkeenä vesi-, kelta- ja perätaudeissa, vatsan turvoksessa, sairasmielisyydessä j. m. Sitä varten niistä joko tuoreeltaan puserretaan mehua, taikka keitetään väkevää lientä kuivatuista. Mehua on myös avulliseksi silmä-jään voiteeksi kiitetty. Muutamat ovat juuria kahvenki sijaan käyttäneet. -- Nuorista lehdistä varhain keväällä otettuna saadaan terveellisiä salatti- ja kaalilaitoksia.
Leontodon autumnalis L. Syys-woikukka. (R98: syysmaitiainen; höstfibbla.)
Muist. -- Kukkaisto aukenee kello 7 aamup. ja ummistuu k. 3 iltapuolella.
Hypochaeris maculata L. (R98: (harju)häränsilmä; slåtterfibbla.)
Muist. -- Lehtiä paikoin syödään kaalina.

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.



Main menu 2