Jump to Navigation

We've moved! The new address is http://www.henriettes-herb.com - update your links and bookmarks!

Potentilla L. Hanhenjalka, Hanhikki. Fingerört.

+ Lehdet parijakoisia.

P. multifida L. var. lapponica Nyl. Lapin hanhikki. (R98: liuskahanhikki; mångfingerört.) -- Varsi koheneva; aliset lehdet parijakoisia parihalkoisilla lehdyköillä, yliset m. sormi- t. monijakoisia, suikeilla t. tasasoukilla liuskoilla; kukat leveässä röyhyssä; terälehdet verhoa lyhemmät. -- ♃ 7 kelt. k.
Kuiv. paik. harv. (Lv.) Vaaksan pit.; lehdet alta harmaanhöyteisiä, päältä m. kaljuja.

P. anserina L. Ketohanhikki. (R98: Potentilla anserina L. (Argentina anserina (L.) Rydb.), ketohanhikki; gåsört.) -- Varsi suikertava; lehdet moniparisia, erisuurilla lehtipareilla; lehdykät suipposahaisia; kukkaperät lehtihankaisia, 1-kukkaisia. -- ♃ 7, 8 kelt. k.
Laitumilla, teillä, tav. (E.-L. Lv.) Lehdet tav. valkeakarvaisia, erittäin alustalta, joka usein on hopeankarvainen.
Muist. -- Keitevesi kasvista, niinmyös sen puserrettu mehu on ennen käytetty keuhko- ja kivitaudissa; muuten se on vesityttävä ja vähän turvottava.
Kasvi osottaa vesi- ja lähdesuonia. Juuria käyt. parkitukseksi.

++ Lehdet sormijakoisia; verho 10-halkoinen; terälehtiä 5.
* Kaikki lehdet 3-sormisia.

P. norvegica L. Norjan hanhikki. (R98: peltohanhikki; norsk fingerört.) -- Lehdykät suikeitasoikeita, syväsahaisia t. pykälaitaisia, alta karvaisia ja vehreitä; varsi ylempää toishaarukkainen; terälehdet ei verhoa pidemmät. -- ☉ ⚇ 6-8 kelt. k.
Kuivissa, väl. kost. paik. (E.-P. Kv.) Usein 2-3 vaaksan pituinen, pienillä kukilla ja pian kuihtuvilla aluslehdillä.

P. nivea L. Walkea hanhikki. (R98: pahtahanhikki; lappfingerört.) -- Lehdykät vastopuikeita, nalkkimaisia, pykäsahaisia, alta tav. valkean-vanukkeisia; varsi koheneva, lop. sangen pitkillä perillä; terälehdet verhoa pidemmät -- ♃ 7 kelt. k.
Tunt. harv. (P. L. Lv.) Lehdet alustalta hopeankarvaisia.

** Kaikki lehdet 5-sormisia, ainoasti kukkien lähellä väl. 3-sormisia.

P. argentea L. Halewa hanhikki. (R98: ketohopeahanhikki; silverfingerört, femfingerört.) -- Varsi koheneva, ylempää röyhyksi haarova, lyhyillä suorilla kukkaperillä; lehdykät nalkkimaisia, alta tav. valkean-höyteitä, m. kannasta alkain liuskahampaisia, edes- ja ulospäisillä hampailla, viimeinen pitkäveteinen; laidat taaskääntöisiä. -- ♃ 6, 7 kelt. k.
Kuivissa paik. tav. (E.-P. Kv.) Varsi 1/2-kyynäräinen; lehtien alusta lumivalkean höyteä, väl. m. paljas ja vehreänharmaa: P. argentea β sordida Fr.

P. reptans L. Loikero-hanhikki. (R98: suikerohanhikki; revfingerört.) -- Varsi pitkälle suikertava; kaikki lehdet 5-sormisia; kukkaperät yksinäisiä, lehtihankaisia, 1-kukkaisia. -- ♃ 7, 8 kelt. k.
Niitunlaiteilla, harv. (A.) Varsi asein monta jalkaa pitkä; kukat isoja.
Muist. -- Vähän turvottava niinkuin koko tämä suku.

*** Aluslehdet 5-, varsilehdet 3-sormisia.

P. alpestris Hall. Kewäthanhikki. (R98: Potentilla crantzii (Crantz) G. Beck ex. Fritsch, keväthanhikki; vårfingerört.) -- Varret kohenevia, lienteitä ja harseasti lyhytkarvaisia kuin suorat kukkaperätki; aluslehdet 5-sormisia pitkulaisen-puikeilla korvakkeilla; varsilehdet 3-sormisia; lehdykät nalkkimaisesti vastopuikeita, syväsahaisia, alta karvaisia. -- ♃ 5, 6.
Kuiv. niittumäissä (E.-L. Lv.) Varsi us. punainen; terälehdillä, lähes kantaa mustempi, ruskeankellervä pilkku. -- P. verna L. P. salisburgensis Haenke. P. maculata Pourr., Hn.

+++ Verho enimm. 8-halkoinen ja terälehtiä 4: Tormentilla L.

P. tormentilla Scop. Rätwänä-hanhikki. (R98: Potentilla erecta (L.) Raeusch. (Tormentilla erecta L., P. tormentilla Stokes), rätvänä; blodrot.) -- Lehdet 3-sormisia; varsilehdet ruodittomia, suikeilla, syväsahaisilla lehdyköillä ja m. kourajakoisilla korvakkeilla; varsi koheneva. -- ♃ 6-8 kelt. k.
Mets., ahoilla, tav. (E.-L. Lv.) Korvakkeet isoja, syväjakoisia. -- Tormentilla erecta L.
Muist. -- Juuri turvottava; käytetään punataudissa, vatsurissa niin ihmisten kuin eläinten hyväksi. Juuri nahkain parkitukseksi m. tammenkuortaki parempi. Sen puruilla Lappalaiset painavat nahkan punaiseksi.


Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.



Main menu 2