Jump to Navigation

We've moved! The new address is http://www.henriettes-herb.com - update your links and bookmarks!

Pulsatilla Mill. Käensilmä, Käekkö. Gökskälla.

P. patens Mill. Sormi-käekkö. (R98: Anemone patens L. (Pulsatilla patens (L.) Mill.), (hämeen)kylmänkukka; nipsippa.) -- Lehdet pitkäruotisia, sormijakoisia; lehdykät m. nelisivuisia, 2-3-jakoisia nalkkimaisilla, päästä syvästi 2-3-hampaisilla t. monijakoisilla liuskoilla; kukka m. pystöinen. -- ♃ 5 punasinerv. k.
Mäissä, harv. (H.) Kukkiessa Mäkikäekön näköinen, mutta kukkimisen jälkeen pitkäruotisilla, 3-sormijakoisilla lehdillänsä eroava. -- Anemone L.

P. vernalis Mill. Kangas-käekkö. (R98: Anemone vernalis L. (Pulsatilla vernalis (L.) Mill.), kangasvuokko; mosippa.) -- Lehdet pariosaisia: lehdykät m. vastopuikeita syväpykeisillä, leveän suikeilla t. puikeilla liuskoilla ja hampailla. -- ♃ 5.
Kankailla, hietam. (H. S. Ke. K.) Kukka ensimmältä lyhytvanainen, m. pystöinen; vanhempana tulee vana vaaksan pituiseksi, nuokkuvalla, ainoasti päivänpaisteessa leveän-aukealla kukalla; viiri valkea punaisenvoipa, ulkopuoli punaruskea. Varus kaikilla lajeilla hienojakoinen, hyvin höyteä. -- Anemone L.

P. vulgaris Mill. Mäkikäekkö. (R98: Anemone pulsatilla L. (Pulsatilla vulgaris Mill.), lännenkylmänkukka; backsippa.) -- Lehdet toistain - kolmispariosaisia, tasasoukilla liuskoilla; kukka nuokahtava m. suorilla. kahdesti heteitä pidemmillä lehdillä. -- ♃ 5, 6.
Hietamäissä, harv. (A. Ke.) Kukka iso, punasinervä. -- Anemone L.
Muist. -- Kukka iholle sidottuna nostattaa rakkoja. Niistä tislatulla vedellä parannettiin muinen horkkaa eli vilutautia.

P. pratensis Mill. Ahokäekkö. (R98: ei löydy.) -- Lehdet ed.; kukka hyvin nuokkuva, päästään taaskääntöisillä, tuskin puoltaan heteitä pidemmillä lehdillä. -- ♃ 5
Kuiv. niit. harv. (Ke.) Kukka vähempi k. ed., sisältä, tumman-punainen, ulkoa jäänkarvainen. -- Anemone L.
Muist. -- Kasvia sekä siltään kuivattuna ja pienennettynä, että keitesakona on nautittu sisään ottaen kaihia ja muita silmävikoja vasten. Ulkonaisesti käyttäen on sen keittovedestä ollut hyvä apu mätähaavoihin.


Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.



Main menu 2