Jump to Navigation

We've moved! The new address is http://www.henriettes-herb.com - update your links and bookmarks!

Rhamnus L. Paatsama. Toste, Brakved.

RHAMNUS L. Paatsama. Toste, Brakved.

Rh. frangula L. Aropaatsama. (R98: Rhamnus frangula L. (Frangula alnus Mill.), (korpi)paatsama; brakved.) -- Oraton; kukat täysineuvoisia, 5-halkoisia; luotti jaoton; lehdet soikeita, suippoja, ehytlaitaisia, -- ☽ 6, 7 valk. k.
Metsäniit. tav. (E.-P. Kv. Lv.) 3-4 kyynärän pituinen pensaspuu; luumarjat ensin punaisia, lop. mustia, tav. 2-siemenisiä. Frangula vulgaris Reich.
Muist. -- Kuori on kiitetty ulostus-aine kovassa vatsassa, vesitaudissa j. m. Käyt. myös. keitevetenä, ja on hyödyllinen eläimille umpitaudissa sisälle annettuna. Maidossa keitettynä saadaan siitä kapivoidetta.
Kuori värjää villaisen keltaiseksi, ja marjat vehreäksi, kun aine ensin on koivunlehdillä keltaiseksi painettu. Marjoja käyt. monin tavoin värjäyksiin: keitetään sekä marjat että lehdet miedossa lipeässä ja värjätään sillä. Jota tummemmaksi väri tahdotaan, sitä selkeämpää lipeää otetaan. Puussa ei ole silmikoita talvella.

Rh. cathartica L. Mäkipaatsama. (R98: orapaatsama; getapel.) -- Haarat orapäisiä; kukat 2-kotisia, 4-halkoisia, monijakoisella luotilla; lehdet soikeita, sahalaitaisia. -- ☽ 7 vehreänkelt. k.
Metsämäissä, harv. (A. T.) 3-4-kyynäräinen puu t. pensas; luumarjat ensin vehreitä, lop. mustia, tav. 4-siemenisiä; terälehdet niin tällä kun edelliselläki lajilla hyvin pieniä.
Muist. -- Marjoista saadaan keittäen sangen hyvää ulostus-siirappia, soveliasta kaiken-ikäisille vesitaudissa, kovassa vatsassa, ähkyssä j. m. Niini keitevedessä vaikuttaa sekä ulostamiseksi että oksetukseksi. Marjoista, lokakuussa kypsyvistä, valmistetaan alunoin vehreätä maalariväriä. Kuori painaa keltaista. Puu-aine lujaa, soveliasta sorvareille y. m. Pihain ympärillen saadaan tästä puusta kauniita pensas-aitoja. Kasv. syksyllä marjan sydämistä.


Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.



Main menu 2