Jump to Navigation

We've moved! The new address is http://www.henriettes-herb.com - update your links and bookmarks!

Ribes L. Wiinapensas. Vinbär, Ribs.

R. grossularia L. Karwiais-pensas. (R98: Ribes uva-crispa L., karviainen; krusbär.) -- Haarat 1-3-kertaisilla piikeillä; lehdet 3-liuskaisia; perät yksinäisiä, 1-3-kukkaisia. -- ☽ 5, 6 ruskeanvehr. k.
Kuiv. paik. kyl. (A. T. U. H.) Hedelmä mehuinen, hyvämakuinen: Karvamarja. -- Puutarhoista metsistynyt.
Muist. -- Marjat kypsyneinä, hyviä siltäänki syödä, ovat sopivia viiniksi ja sylttäämiseksi. Kasvaa helposti juurivesoista t. oksista (myöski marjoista) tavallisessa ryytimaan mullassa. Pitää uudestaa istutettaman 6 t. 7 vuoden perästä ja liiallisista juurivesoista ruokottaman.

R. nigrum L. Siestar-pensas. (R98: mustaherukka; svart vinbär, tistron.) -- Piikitön; kukat nuokkuvissa tertuissa, kellomaisia, suipukoilla suojuksilla, lyhemmät peryköitä; lehdet 5-liuskaisia, alta pihkapilkkuisia. -- ☽ 5 ruskeanvehr. k.
Varjopaik. tav. vesitienoilla, harv. (E.-L. Lv.) Lehdet väkevänhajuisia; hedelmät mustia viinamarjoja.
Muist. -- Oksat ja nuoret lehdet käyt. teeksi luuvaloon ja pitkittävään yskään myös muuksiki tavalliseksi teeksi. Marjahillaa käyt. kurkkutaudissa j. m. Pantuina paloviinaan muuttavat tuoreet lehdet ja oksat sen maun ja hajun paremmaksi. Marjoista saadaan viiniä. Ist. juurivesoista varjopaikkoihin.

R. rubrum L. Punamarjainen wiinapensas. (R98: lännenpunaherukka; trädgårdsvinbär, röda vinbär.) -- Piikitön; kukat nuokkuvissa t. rippuvissa tertuissa, maljamaisia, pyöreämäisillä, kukkaperiä lyhemmillä suojuksilla; lehdet 5-liuskaisia. -- ☽ 5 kelt. k.
Leht. (E.-L. Lv.) Hedelmät punaisia, viinamarjoja.
Muist. -- Marjat ovat vilvoittavia kuumetaudeissa. Niistä taidetaan myös käytättäen hyvää viiniä valmistaa.

R. alpinum L. Taikinamarjainen wiinapensas. (R98: taikinamarja; degbär, måbär.) -- Piikitön; kukat pystöisissä tertuissa, kukkaperiä pidemmillä suojuksilla; lehdet 3-halkoisia. -- ☽ 5, 6 kelt. k.
Metsämäissä, tav. (E.-Pe. S. L.) On us. 2-kotinen, toisenpuolisen siittimen keski-eräisyyttä; marjat punaisia, äitelän makeisia.
Muist. -- Puulaji kovaa, sopiva haravan piikeiksi j. n. e.


Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.



Main menu 2