Jump to Navigation

We've moved! The new address is http://www.henriettes-herb.com - update your links and bookmarks!

Urtica L. Nokkonen. Nässla.

U. urens L. Rautanokkonen. (R98: rautanokkonen; etternässla.) -- Yksikotinen; lehdet vastakkaisia, soikeita, liuskasahaisia; ruodit tav. pidempiä kun parittaiset kukkaryhmät. -- ☉ 6, 7 kellanvehr. k.
Viljelöm. tav. (E.-L. Lv.) Vähempi ja vaaleamman vehreä kun seuraava.
Muist. -- Väkevää keite-vettä on käytetty vasten lennähtelevää luuvaloa.

U. dioica L. Polttiais-nokkonen. (R98: (iso)nokkonen; brännässla.) -- Kaksikotinen; lehdet vastakkaisia, kuta kuinki herttamaisia, suippoja, jurasahaisia; ruodit terttumaisia kukkaryhmiä lyhemmät. -- ♃ 6, 7 vehr. k.
Viljelömaissa, tav. (E.-L. Lv.) Toisintelee leveämmillä ja kaidemmilla - puikean-suikeilla lehdillä.
Muist. -- Puserrettua mehua kuin myös keite-vettä juurista on ennen käytetty vasten kerpukkia, keuhkotautia, verijuoksua j. n. e., 1 t. 2 ruokalusikallista päivässä; siemeniä nautittiin matolääkkeenä. Nokkosen poltto parantuu päälle sivutusta öljystä t. kermasta.
Lisää maitoa lypsylehmissä. Myös lampaillen on se ruuaksi hyvää ja terveellistä. Pitää sitä varten varhain leikattaman. Sovelias ja terveellinen keväällä lehtikaaliksi. Varret taidetaan hoitaa kuin pellava kehräyksiin. Siemenet kanain ruuaksi. Mesiäispihain ympäri hyvä istutettaa, sillä se pois pidättää sammakot, jotka luullaan haittaavan mesiäisten parvettumista.
Kasv. sekä juurista että siemenistä lannoitetuissa kivimäissä.


Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.



Main menu 2