Jump to Navigation

We've moved! The new address is http://www.henriettes-herb.com - update your links and bookmarks!

Viola L. Orwonkukka, Orwokki. Viol.

+ Varsi lehtinen ja kukkahinen.

V. tricolor L. Keto-orwokki. (R98: keto-orvokki; styvmorsviol.) -- Aliset lehdet hertta-puikeita, yliset suikean-pitkulaisia, harsunyhäisiä, m. kaljuja; korvakkeet isoja, parikaarteis-liuskaisia; kannus verholisäkkein pituinen. -- ☉ 5-9. -- β arvensis: verho terän pituinen t. pidempi.
Vuor. pelt. ja viljelöm. tav. (E.-P. Kv. Lv.) Toisintelee paljon kukkien värin suhteen, tav. sinipunervia ja keltaisia, väl. ihan kelt. t. valkeita. b:n kukat tav. vaalean keltaisia: V. arvensis Murr.
Muist. On ulostuttava ja veren raitistuttava. Vasten pahaa rohtumaa (crusta lactea), kun vähäiset lapset saavat kasvoihinsa, liotetaan sitä maidossa, ja nautitaan teelusikoittain, tahi keitetään (teenä), otettuna kourallinen kuivia kasveja puoleen tuoppiin vettä ja vähän kiehautettuna, jota sitte nautitaan joka päivä. Pienille lapsille annetaan ikänsä jälkeen vähemmin. Makua parannetaan fenkolilla. Taikka annetaan kuivana hienonnettua ja rieskassa keitettyä illoin aamuin eli useimmin siksikun rohtuma katoaa. Sanotaan avulliseksi myös muissa pääruveissa ja useissa taudeissa, niink. ruusussa, luuvalossa, savipuolissa, kavissa, pahoissa haavoissa j. n. e. -- Terälehtien mehusta saadaan siniväriä. -- Villalanka alunoittuna painuu tästä kasvista jäänkarvaiseksi.

V. stagnina Kit. Ranta-orwokki. (R98: Viola persicifolia Schreb. (V. stagnina Kit.), rantaorvokki; strandviol.) -- Kalju; lehdet puikeita t. hertta-suikeita, harsu-nyhäisiä, lapa ihan vähän ruotiin johteinen; korvakkeet kaitais-pitkulaisia, hampaisia; kannus keilamainen. -- ♃ 6, 8.
Kost. paik., rant. harv. (K.) Tav. pystöinen, monivartinen; terälehdet leveän-pitkulaisia, vaalean-sinisiä t. m. valkeita; kota pitkulainen.

V. biflora L. Lapin orwokki. (R98: lapinorvokki; fjällviol.) -- Varsi tav. 2-kukkainen; lehdet munuamaisia, nyhälaitaisia, ehytlaitaisilla korvakkeilla. -- ♃ 6, 7 kelt. k.
Tunt. purolaks. (L. Lv.) Kukat vähäisiä, selväkeltaisia.

V. canina L. Aho-orwokki. (R98: aho-orvokki; hundviol.) -- Lehdet pitkulais-herttaisia, nyhä-sahaisia, kaljuja; korvakkeet puikeita t. pitkulais-suikeita, sahalaitaisia, aliset aina lehtiruotia lyhemmät; verholiuskat suikeita, suippoja typäkällä, teräkannusta lyhemmällä lisäkkeellä; kota pitkulainen. -- ♃ 5-7 vaaleansin., väl. valk. k.
Metsämäissä, tav. (E.-L. Lv.) Varsi tav. koheneva; toisintelee 1-tuumaisena -- jalan pituisena; lehdet pitkäveteisempiä leveämmillä ja eheämmillä korvakkeilla k. seur.
Muist. -- Kukista taidetaan valmistaa viola-siirappia, kun terälehdet liotetaan vedessä, keitetään ja sokuria pannaan sekaan. On hyödyllistä lapsillen yskässä. -- Sienen aikana jäläytyvä maito sanotaan paranevan aho-orvokin läpi siilattuna.

V. sylvatica Fr. Metsä-orwokki. (R98: Viola reichenbachiana Jord. ex Boreau, pyökkiorvokki; lundviol.) -- Lehdet leveän-herttaisia, nyhä-sahaisia, kaljuja t. epä-lieminkäisiä, ohuita; korvakkeet kaitais-suikeita, ripsuisia, ruotia lyhemmät; verho ja kota ed. -- ♃ 5-7.
Metsäniit., leht. (A.-K. St.-Kp. Pe.) Us. iso, aina leveälehtinen; kukat selväsinisiä t. joskus vaalakoita. -- V. sylvestris Reich., Lam.
Muist. -- Sopii käyttää yksiin tarpeisiin Aho-orvokin kanssa.

V. arenaria DC. Nummi-orwokki. (R98: Viola rupestris F. W. Schmidt (V. arenaria DC.), hietaorvokki; sandviol.) -- Tav. hienon- ja tiheänlienteä; lehdet tankeita, pyöreä-herttaisia, nyhälaitaisia, sinertäviä, leveän-suikeilla, suipposahaisilla korvakkeilla; verholiuskat ed.; kota munanmoinen. -- ♃ 5, 6.
Kank., hietamäissä (E.-P. Kv. Lv.) 2-4 tuuman pituinen, tupastavasti monivarsinen; lehdet vähäisiä, ja samoin sinikiuhtavat kukatki; kannus us. valkea. Toisint. väl. ihan kaljuna.

++ Ensimmäiset (terälliset) kukat juuresta lähtevillä perillä; myöhemmin ilmaantuu lehtinen varsi terättömillä kukilla.

V. mirabilis L. Lehto-orwokki. (R98: lehto-orvokki; underviol.) -- Lehdet munuais-herttaisia, vähän suippoja, harsunyhäisiä; korvakkeet kokonaisia; varsi ja ruodit pitkin toista sivua karvaisia; verholiuskat suipukoita -, vanalliset kukat hedelmättömiä, terälehtisiä; varsikukat hedelmällisiä, terälehdettömiä. -- ♃ 5 vaaleansin. k.
Leht. (A.-K. St.-Kv.) Ensimmäiset kukat perillään suoraan juuresta lähteviä, hyvänhajuisia, jälkimäiset lehtisessa varressa, sangen harv. terälehtisiä.

+++ Aina varrettomia, juurakosta nousevalla kukkaperällä t. vanalla.

V. collina Bess. Mäki-orwokki. (R98: mäkiorvokki; bergviol.) -- Melk. varreton, rönsytön; lehdet puikeita - hertakkeisia, päältä lieminkäisiä, alta ynnä ruotien kanssa hatuisia; verholehdet tylppiä; alin terälehti lovipäinen, toiset tylppiä; hedelmäperät kohenevia suikeilla, pitkäripsisillä, tyveltä ruotivaraisilla korvakkeilla. -- ♃ 5, 6 vaaleansin. k.
Leht., mäkimaissa, harv. (K.) Hyvänhajuisilla kukilla; terän sivulehdet m. lovipäisiä.

V. umbrosa Fr. Kaiho-orwokki. (R98: Viola selkirkii Pursh ex Goldie (V. umbrosa (Wahlenb.) Fr.), kaiheorvokki; dalviol, skuggviol.) -- Rönsytön; lehdet leveän herttaisia, harseasti nyhäsahaisia, harsukarvaisia; verholiuskat suipukoita; teräkannus pitkä, pussimaisesti levennyt alaspäin. -- ♃ 5, 6 sin., joskus valk. k.
Kost. paik., purorant. j. m. harv. (U. St. H. S. Kp. Kv.) Juurakko hoikka ja hapsinen; lehdet ohukaisia, syvälla ja soukalla lovella kannassa, äkisti supistuneella päällä. -- V. hirta β Wg.

V. uliginosa Schrad. Luhta-orwokki. (R98: luhtaorvokki; sumpviol.) -- Rönsytön; lehdet pitkän-herttamaisia, harseasti nyhäsahaisia, m. kaljuja; verholiuskat tylppäpäisiä; terälehdet kaljuja, pitkulaisia, lanttopäisiä. -- ♃ 6 punasinerv. k.
Luhtarant. harv. (U.) Täysikasvaneet lehdet 1-1 1/2 tuuman levyisiä, 2-2 1/2 tuuman pituisia, syvä lovi kannassa; hedelmäperä pystöinen; kaikki terälehdet lanttopäisiä.

V. epipsila Led. Liete-orwokki. (R98: korpiorvokki; mossviol.) -- Lehdet leveän-herttamaisia, lyhytsuippoja, alisin munuamainen, harsunyhäisiä, tav. alta harseasti hienokarvaisia; suojuslehdykät perän latvapuolella; verholiuskat tylppäpäisiä; terälehdet kaljuja, 4 ylisempää soikeita, tylppiä, ehytpäisiä. -- ♃ 5, 6 valk. k.
Liejurant., harv. (E.-L. Lv.) Isompi seuraavata, vähän kurttuisilla lehdillä. -- V. fennica F. Nyl. V. svecica Fr., H. M. F.

V. palustris L. Suo-orwokki. (R98: suo-orvokki; kärrviol.) -- Lehdet pyöreän munuamaisia, harsunyhäisiä, kaljuja; suojuslehdykät kukkaperän keskustassa t. tyvipuolella; verholiuskat soikeita, tylppäpäisiä; muuten k. ed. -- ♃ 5, 6.
Vet. niit. tav. (E.-L. Lv.) Vähäinen, pienemmillä, vaaleankiuhtavilla, väl. m. valkeilla, suonisilla kukilla; vanhempina ovat lehdet paljon isompia, mutta aina sileitä ja kiiltäviä.


Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.



Main menu 2