Jump to Navigation

We've moved! The new address is http://www.henriettes-herb.com - update your links and bookmarks!

Mustamarja-aronian käyttö.

Botanical name:
[image:22644 align=left hspace=1]

Kasvitiedettä

Mustamarja-aronialla on myös sanottu mustamarjapihlajaksi, kauan sitten. Se onkin ollut paitsi Aronia melanocarpa myös Sorbus melanocarpa, Pyrus melanocarpa ja Crataegus aronia. Kasvitieteilijöillä on siis ollut ongelmia - onko tämä pihlaja, päärynä vai orapihlaja? Eikun omaan lajiin vaan.

Suomessa mustamarja-aronia on yleensä Aronia mitschurinii (Aronia melanocarpa var. grandifolia). Tuttu lajike 'Viking' ('Elata', 'Karhumäki') on tätä lajia. "Oikeaa" Aronia melanocarpaa on Suomen Puu- ja pensaskasviossa merkitty pitkin Suomen karttaa kysymysmerkein; ovatko siis kaikki Suomen mustamarja-aroniat itse asiassa mitschuriniia eikä melanocarpaa? Hmmm... itse tulen joka tapauksessa jatkossakin puhumaan mustamarja-aroniasta, joka kattaa sekä marja-aroniaa (A. mitschurinii 'Viking') että musta-aroniaa (A. melanocarpa).

Aroniat ovat kotoisin Amerikasta, mutta meille jalostetut kannat ovat tulleet Venäjältä, jossa aronioiden jalostusta on harrastettu vuosikymmeniä. Jalostukset tähtäävät suurentamaan marjaa tai marjasatoa; ne pyrkivät myös hieman parantamaan makua.

Mustamarja-aroniaa voi lisätä syksyllä siemenestä; keväällä istutetut siemenet kaipaavat talven yli kylmäkäsittelyä 2-3 kuukautta.

Aronia on koristeellinen varsinkin täydessä syysloistossaan, jossa mustat marjat piileskelevät kirkkaan- tai tummanpunaisesta lehtimassasta; myöhemmin näkyy enää mustia marjoja.

Aronia täyttää myös rinteen aika mukavasti. Tämän ovat huomanneet myös Helsingin kaupungin puisto-vastaavat, sillä täälläpäin aroniaa löytyy aika usein kattavissa istutuksissa.

Vitamiinejä jne.

Marjoissa on sokeria (6-11 %) ja pektiiniä; niissä on myös C- ja E- vitamiinia, karoteenia, B-ryhmän vitamiinejä, mineraali- ja hivenaineita, ja reippaasti flavonoideja. Flavonoidit vahvistavat verisuonia, sydäntä, ja lisäävät myös hämäränäköä. Flavonoideja löytyy runsaasti myös muissa värjäävissä marjoissa, mm. mustikassa, mustaherukassa, puolukassa, karpalossa, lakassa, variksenmarjassa, jne.

Marjojen käyttö

Tässä salaisuus: mustamarja-aroniaan voi käyttää tasan samat ohjeet kuin pihlajaan. Tämän kuiskasi minulle vuosia sitten Ulla Lehtonen. Ulla sanoi myös että sekä aroniasta että pihlajasta tehdyt hillot ja hyytelöt menevät huomattavasti paremmin jos niihin lisää hyvää viinaa. Olenkin yleensä lisännyt puoleen litraan pihlajahilloa ruokalusikallisen Cointreau'ta, hyvää konjakkia, tai hyvää viskiä - huonoa ei kannata näihin laittaa, sillä marjat vahvistavat viinan karheat ominaisuudet, jos viinassa siis karheutta on. Ei ole tarvinnut ihmetellä hilloa jääkaapissa kovinkaan pitkään, ne menevät kiitos Ullan vihjeen alta aikayksikön.

Marjoja voit käyttää joko tuoreina tai työstettyinä. Itse pidän mehusta, joka variksenmarjamehun lailla vie mukavasti janoa, mutta marjoista voi tehdä myös tummaa hyytelöä tai hilloa.

Saan vuosittain ämpärillisen kypsiä marjoja ystävättäreltä joka on lastentarhan opettaja. Lastentarhan aitana kypsät marjat ovat lähinnä haitaksi, kun lapset niillä sotkevat sekä ihoa että vaatteita. Ja marja värjää aika mukavasti, jopa enemmän kuin muut mustat marjat - mustaherukat, variksenmarjat sun muut. Marjaa onkin käytetty kankaan värjäämiseen; tosin aronia, kuten muut mustista marjoista saatavat värit, haalistuvat nopeasti pesussa ja valossa.

Ohjeita

Aroniamehua pakkaseen

Mehu tulee näppärästi mehumaijasta; yleensä laitan yhteen satsiin (7-8 litraa) kilo verran sokeria, sillä pakastan mehuni. Tällaista mehua tulee juoda aika pian siitä kun se on sulatettu, sillä se homehtuu jääkaapissakin parissa kolmessa viikossa.

Tuoremehu sitruunahapolla

8 litraa marjoja
4 l vettä
50 g sitruunahappoa
2,4-3,2 kg sokeria

Murskaa marjat kunnolla. Sekoita sitruunahappo veteen, lisää marjoihin; säilytä sekoitusta pari päivää viileässä välillä hämmentäen.

Valuta siiviläkankaan tai mehumaijan läpi, sekoita mehuun sokeria, poista pinnalle mahdollisesti muodostunutta vaahtoa.

Sokeria voi käyttää vähemmän - 100 g per marjakilo jos steriloit pullot ja säilytät mehua 3-4 asteessa, tai ei sokeria lainkaan jos pakastat mehusi.

Aroniamehua mehumaijasta

marjoja
sokeria

Käytä litran verran sokeria per kolme litraa marjoja. Keitä mehumaijassa. Hyvää tulee!

Syö sellaisenaan

Marjat ovat kyllä syötäviä ihan tuoreinakin, mutta vaikka niissä on reippaasti sokeria ne eivät ole mitenkään hyvän makuisia. Runsas parkkiainemäärä vetää ilman muuta suuta suppuun.

Hillot sun muut

Lisää hilloon, hyytelöön ja mehuun puolet omenia tai vaikkapa vadelmia tai punaherukkaa.

Aronia-omenahillo

1 kg mustamarja-aronian marjoja
4-8 omenaa
3 dl vettä
800 g sokeria

Sulata sokeri kiehuvassa vedessä 10 minuuttia, lisää puhdistetut marjat ja halkaistut sisuksettomat omenat, keitä noin puolen tunnin ajan miedolla lämmöllä välillä hämmentäen. Poista vaahto, lisää 4-6 rkl hyvää viinaa, ja kaada steriloituihin puhtaisiin purkkeihin. Sulje purkit heti.

Aroniahillo

2 l mustamarja-aronian marjoja
2 - 6 dl sokeria
Keitä hilloksi, lisää 3-4 rkl hyvää viinaa, poista vaahto, purkita.

Makeampi aroniahillo

aroniamarjoja
4 dl vettä per kg marjoja
750 g sokeria per kg marjoja

Keitä hilloksi, hienonna sauvasekoittimella tai vastaavalla siinä vaiheessa kun et enää jaksa odottaa marjojen pehmenemistä.

Käytä makeuttamattoman mustaherukkasurvoksen kanssa - herkullinen yhdistelmä!

Henriette Kress
yrttiterapeutti

(julkaistu Hyötykasviyhdistyksen Pähkylässä joskus)



Main menu 2