Geranium L. Kurenpolwi. Näfva.

Botanical name: 

+ Perät yksikukkaisia.

G. sanguineum L. Punainen kurenpolwi. (R98: verikurjenpolvi; blodnäva.) -- Lehdet 5-7 jakoisia 3-5-halkoisilla, tylppäpäisillä liuskoilla. -- ♃ 6, 7 tummanpun. k.
Niittumäissä ja kallioilla, harv. (A. T. U. St. Pe.) Kukat isoja, kauniita.

++ Perät 2-kukkaisia; juuri vahva, monivuotinen.

G. palustre L. Aroinen kurenpolwi. (R98: ojakurjenpolvi; kärrnäva.) -- Terälehdet pyöreämäisiä, pidemmät m. kaljua verhoa; palhot äimämäisiä; lehdet jakauneet alle keskustan 3-5:ksi pykähampaiseksi liuskaksi; korvakkeet suikeita; hedelmykset epälienteitä, ylöspäisiä alaskaarevilla perillä; varsi koheneva. -- ♃ 7 pun. k.
Kost. niit. harv. (T. U. Ke. S. K.) Palhot ei kannalta paljon leveämpiä; kukat jotain vähempiä k. seur.

G. sylvaticum L. Metsäinen kurenpolwi. (R98: metsäkurjenpolvi; skogsnäva, midsommarblomster.) -- Terälehdet ed., karvaista verhoa pidemmät; palhot äimämäisiä; lehdet jakauneet alle keskustan 5-7:ksi pykä- ja sahalaitaiseksi liuskaksi; hedelmykset karvaisia; perät suoria, ei alaskaarevia; varsi pysty. -- ♃ 7 punasin. t. vaalak. k.
Niit. ja metsämäissä, tav. (E.-L. Lv.) Ylisimmät lehdet ruodittomia; karvainen kasvi.

G. pratense L. Nurmeinen kurenpolwi. (R98: kyläkurjenpolvi; ängsnäva.) -- Terälehdet ed., karvaista verhoa pidemmät; palhot leveämmällä, puikealla kannalla; varsilehdet jakauneet m. kantaan asti noin 7:ksi, pykä- ja hammaslaitaiseksi liuskaksi; hedelmykset karvaisia, alaspäisiä. -- ♃ 7 vaaleansin. k.
Niit. j. n. e. harv. (T. S. Ke. K. Kv. P. Lv.) -- G. sylvaticum Fl. D.

+++ Perät 2-kukkaisia; juuri heikko, vuosinainen.

G. bohemicum L. Huhtainen kurenpolwi. (R98: huhtakurjenpolvi; svedjenäva.) -- Terälehdet karvaisen, sukapäisen verhon pituisia, nalkkimaisia ja lovipäisiä; hedelmykset tahmea-karvaisia, sileitä pystöisillä perillä; lehdet alle keskustan 3-5-halkoisia, hammaslaitaisia; varsi tahmea-karvainen. -- ☉ 7, 8.
Huhtahalm. harv. (T.-K. St.-S.) Aliset lehdet vuorottaisia, kaikki ruodikkaita; terälehdet punervan sinisiä, ripsilaitaisia ja vähempiä kun Metsäisellä kurenpolvella; hedelmykset mustia, isojen verhojen sisäisiä.

G. pusillum L. Ketoinen kurenpolwi. (R98: pihakurjenpolvi; sparvnäva.) -- Terälehdet lovipäisiä, ei paljon m. suattomia verholehtiä pidemmät; varsilehdet pyöreitä, 5-7-halkoisia, nalkkimaisilla, eheillä t. 2-3-hampaisilla liuskoilla; varsi ja ruodit sangen lyhytlienteisiä; hedelmykset myötäkarvaisia, alaskaarevilla perillä; siemenet sileitä. -- ☉ 6-9.
Kuiv. paik., kylätien. harv. (A. T. U.) Tav. vähäinen ja rento, väl. isompi ja pystöinen; kukat vaaleasti sinervän-punaisia. G. rotundifolium L. n. Sv., H. M. F.

G. Robertianum L. Haisewa kurenpolwi. (R98: haisukurjenpolvi; stinknäva.) -- Terälehdet vastopuikeita, 10-kulmaista, sukapäistä verhoa pidemmät; varsilehdet kantaan asti 3-5-jakoisia parihalkoisilla liuskoilla; hedelmykset kurttuisia. -- ☉ 7, 8 pun. k.
Kallioilla louhikoissa (E.-Pe. K. H. S.) Varsi ja lehdet us. punaisia. Koko kasvi hierten haisee pahalta, kisuiselta.
Muist. -- Keitevedellä pestään haavoja, jotka siitä pikemmin paranevat; teestä pysähtyy maito imettäjissä. Karkoittaa luteet, kun seiniä sillä hierotaan.

G. lucidum L. Loistawa kurenpolwi. (R98: kiiltokurjenpolvi; glansnäva.) -- Verho kalju, 5:llä kalvomaisella kulmalla, poikkikurttuinen sukapäisillä lehdillä; varsilehdet pyöreämäisiä, alle keskustan halkaistut 3-5:ksi tylppämäiseksi, pykälaitaiseksi liuskaksi; hedelmykset kurttuisia. -- ☉ 6, 7 pun. k.
Varj. kallioilla, harv. (A.) Varsi ja aluslehdet punaisia; koko kasvi kiiltävä, m. kalju.

G. molle L. Weltto kurenpolwi. (R98: pehmytkurjenpolvi; mjuknäva.) -- Terälehdet lovipäisiä, 2-liuskaisia, verhoa pidemmät; verholehdet suippoja, suattomia, pitkäkarvaisia; varsilehdet munuais-pyöreitä, alle keskustan 7-9-halkoisia nalkkimaisilla, eheillä t. 2-3-hampaisilla liuskoilla; hedelmykset ed. -- ☉ 6, 7 pun. k.
Kuiv. paik. harv. (A.) Hentoinen ja veltto kasvi; varsi ja ruodit pehmeillä, pitkillä karvoilla; kukat pieniä; hedelmykset kaljuja.


Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.