Valeriana L. Wirmajuuri. Vendelrot.

V. officinalis L. Tawallinen wirmajuuri. (R98: rohtovirmajuuri; läkevänderot.) -- Sekä varsi että aluslehdet parijakoisia 3-9:llä suikealla liuskaparilla; kukkaviuhko kolmis-haarukkainen, m. tasalatvainen. -- ♃ 6, 7. -- β sambucifolia: lehdet 3-5:lla liuska-parilla, juurahampaisilla liuskoilla; varsi tav. rönsyävä.
Kost. vet. niit. tav. (E.-L Lv.; β T. U. H. P.) Kyynärän pit., vaalean-punervilla kukilla; lehtiliuskat väl. sahahampaisia; juurakko 1- useampi-vartinen, milloin rönsyävä, milloin rönsytön; haju omansa, väkevän-sekainen. -- β V. sambucifolia Mik., Hn.
Muist. -- Juurta käytetään lääkkeeksi virmaa, matoja, päänkivistystä, lavantautia, vaimollisten tukkeusta vasten keitteenä. keitesakona t. jauhoina.

V. capitata Link. Lapin wirmajuuri. (R98: ei löydy.) -- Aluslehdet kokonaisia, lyhytruotisia, pitkänpyöreitä; yliset varsilehdet ruodittomia, 3-5-jakoisia pitkulaisilla, ehyt- t. hammaslaitaisilla liuskoilla; suojuslehdet suikulaisia; kukat mykeröittäin huiskilossa. -- ♃ 8.
Tunt. laiteilla, harv. (Lv.) 1-2 vaaksan pit., m. kaljulla liereällä varrella.


Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.