Jump to Navigation

We've moved! The new address is http://www.henriettes-herb.com - update your links and bookmarks!

Parhaat palat, osa 2.

16 heimo. -- Dipsacaceae.

Trichera arvensis Schrad. (R98: Knautia arvensis (L.) Coult., ruusuruoho; åkervädd.)
Muist. -- Käytettiin ennen keuhko- ja muiden sisänäisten vikain paranteeksi, myös ulkonaisesti ihoruohtumisia vasten. Karvaansekainen maultansa. Kukkaistot tupakan savusta muuttuvat vehreiksi. -- Kaaliksi keväillä sopiva.
Succisa pratensis Mönch. (R98: purtojuuri; ängsvädd.)
Muist. -- Kelta- ja vehreäpaineeksi sopiva

17 heimo. -- Valerianaceae. Virmajuurisia.

Viburnum opulus L. (R98: koiranheisi; olvon.)
Muist. -- Vesat piipunvarsiksi, puu kaiteenpiiksi. Kuoresta saadaan linnun liimaa keittämällä. Marjoja syöpi pyy ja muut linnut; myös valmistetaan niistä sekä etikkaa että paloviinaa. Kylmettyneenä kadottavat pahan makunsa ja kelpaavat ihmisten syödä sekoitettuna jauhoilla ja leiväksi laitettuna. Kasvia käytetään myös paineeksi.
Valeriana officinalis L. Tawallinen wirmajuuri. (R98: rohtovirmajuuri; läkevänderot.)
Muist. -- Juurta käytetään lääkkeeksi virmaa, matoja, päänkivistystä, lavantautia, vaimollisten tukkeusta vasten keitteenä. keitesakona t. jauhoina.

18 heimo. -- Rubiaceae. Matarakasveja.

Galium boreale L. Ahomatara. (R98: ahomatara; vitmåra.)
Muist. -- Juurta käytetään punapaineeksi villaiselle, jota ensin keitetään koivunlehtien ja sitte ahomatara-juurijauhoin kanssa. -- Myös maidon juoksutusaineeksi.
Galium mollugo L. Painematara. (R98: Galium album Mill. (G. mollugo auct.), paimenmatara; stormåra.)
Muist. -- Juurta käytetään punapaineeksi.
Galium verum L. Keltamatara. (R98: keltamatara; gulmåra.)
Muist. -- Juurta käytetään puna-, ja kukkia keltapaineeksi villaiselle. Maidon juoksutteeksi juustoliemeen pannuista kukista tulee juusto keltaiseksi ja hyvänhajuiseksi. Juuri virmataudin, emätaudin, sydänriiden paranteeksi. -- Keltamataroita koottiin ennen vanhaan ruumisten alle arkkuun, josta niillä nimensä Ruumiinheinä.
Galium triflorum Mich. Wuorimatara. (R98: lehtomatara; myskmåra.)
Muist. -- Käyt. yksiin tarpeisiin, kun Marattiaki.
Galium aparine L. Kierumatara. (R98: kierumatara; snärjmåra.)
Muist. -- Voiteeksi ihran t. voin kanssa kasvannaisia vasten. Myös kerpukkia ja ryyhtymistä vasten sisälle otettuna. -- Siemeniä on käytetty kahveksi, juurta punapaineeksi.
Asperula odorata L. Maratti. (R98: Galium odoratum (L.) Scop. (Asperula odorata L.), tuoksumatara; myskmadra, myska.)
Muist. -- Viinissä ja juomassa liotettuna antaa niille hyvän ma'un. Voidetta ihran kanssa sormipykimille ja lehmän nisähaavoille. Tupakin sekaan hajun vuoksi. -- Ennen lääkkeenä käytetty maksatautia, ihottumisia ja vesikauhua vasten.

19 heimo. -- Caprifoliaceae. Kuusamakasveja.

Lonicera xylosteum L. Punakuusama. (R98: lehtokuusama; skogstry.)
Muist. -- Puu kovaa, sopiva kaiteenpiikiksi, haravanpiikiksi, piipunvarsiksi, käsisauvoiksi j. n. e. Sopii myös pensasaidaksi. Marjat ulostavia ja runsaammin nautittuna oksettavia.
Lonicera caerulea L. Sinikuusama. (R98: sinikuusama; blåtry.)
Muist. -- Kelpaava mihin edellinenki laji.
Linnaea borealis L. (R98: vanamo; linnea.)
Muist. -- Kiitetään hyväksi luiden kolotustaudeissa, jäsentaudeissa, juoksiaisessa teevetenä nautittuna taikka ulkopuolisesti hauteina maidon kanssa yhteen survottuna. Myös pöhötyksissä samoin käytettynä.

20 heimo. -- Campanulaceae. Kellokasveja.

Campanula glomerata L. Peurankello. (R98: peurankello; toppklocka.)
Muist. -- Ansaitsisi kauneutensa vuoksi kukkatarhoissa viljeltää.
Campanula cervicaria L. Hirwenkello. (R98: hirvenkello; skogsklocka.)
Muist. -- Juuret ihmisten syötäviä, kukat kelpaavat mehiläisille.
Campanula trachelium L. Warsankello. (R98: varsankello; nässelklocka.)
Muist. -- Kaunis kukkatarhoihinki; juuret syötäviä.
Campanula latifolia L. Ukonkello. (R98: ukonkello; hässleklocka.)
Muist. -- Sekä juuret että lehdet hyviä salattilaitoksiksi ja kaalikeitoiksi keväällä.
Campanula rapunculoides L. Wuohenkello. (R98: vuohenkello; knölklocka.)
Muist. -- Käyt. samoin k. ed.
Campanula persicifolia L. Kurenkello. (R98: kurjenkello; stor blåklocka.)
Muist. -- Tämän ja edellisenki lajin (C. rotundifolia L. Kissankello. (R98: kissankello; liten blåklocka.)) puserretusta kukkamehestä saadaan sinistä ja alunalla seotettuna vehreätä läkkiä eli maalia, joka ei kuitenkaan ole oikein pysyväistä.

22 heimo. -- Convolvulaceae. Kiertokasveja.

Cuscuta europaea L. Humala-wieras. (R98: humalanvieras; nässelsnärja.)
Muist. -- Painaa alunassa liotetun vaatteen punaiseksi.

23 heimo. -- Boraginaceae. Karhealehtisiä.

Anchusa officinalis L. (R98: rohtorasti; oxtunga.)
Muist. -- Lehdet keväällä salattilaitoksiksi. Lehtimehestä alunan kanssa keitettynä tulee vehreätä maaliväriä.
Lycopsis arvensis L. (R98: Anchusa arvensis (L.) M. Bieb. (Lycopsis arvensis L.), peltorasti; fårtunga.)
Muist. -- Kelpaa salatiksi keväällä.
Myosotis palustris With. Arolemmikki. (R98: Myosotis scorpioides L. (M. palustris (L.) Hill), luhtalemmikki; förgätmigej.)
Muist. -- Saksalaiset, Ruotsalaiset ja moni muu kanssa käyttävät tätä kukkaa lemmen ja ystävyyden muistimeksi, josta sillä on nimensä saksaksi: Vergissmeinnicht ja ruotsiksi: Förgätmigej s.o. muista minua. Suomalaisetki toisinaan sanovat sitä Muiston-kukaksi. Lääkkeenä käytetään kukkaa tuoreelta muserrettuna hauteeksi punaisille, vuotaville silmille.
Lithospermum arvense L. (R98: (Buglossoides arvensis (L.) I. M. Johnst.), peltorusojuuri; sminkrot.)
Muist. -- Tytöt paikoin käyttävät juurta poskipäilleen rusoksi.
Pulmonaria officinalis L. (R98: Pulmonaria obscura Dumort. (P. officinalis L. ssp. obscura (Dumort.) Murb.), (lehto)imikkä; lungört.)
Muist. -- Salatti- ja kaalilaitoksiksi sopiva.
Echium vulgare L. (R98: (kylä)neidonkieli; blåeld.)
Muist. -- Juuri punapaineeksi.
Cynoglossum officinale L. (R98: (rohto)koirankieli; hundtunga.)
Muist. -- Käytettiin muinen yskän, verijuoksuin, punataudin, riiden, silmäkipuin ja monen muun vian lääkkeeksi sekä juuri että varsi lehtinensä. Muutamat arvelevat sitä vähin vaaralliseksiki runsaammin nautittuna. Hiirten sanotaan kamovan paikkoja, joissa tämän kasvin lehtiä ja siemeniä pidetään. Syöpäläisiä sen myös pitäisi päästä hävittämän.

24 heimo. -- Labiatae. Huulikukkaisia. (R98: Lamiaceae, huulikukkaiskasvit.)

Mentha gentilis L. Jalominttu. (R98: Mentha x gentilis L. (M. arvensis x spicata L.), jalominttu; ädelmynta.)
Muist. -- Tätä kuin seuraaviaki lajeja käytetään teenä oksetus-vioissa, vatsataudeissa, vilustuksissa ja muissa kohtauksissa. Myös haudekääreenä lämpimältä vaimoväen rinnoille maito-ummessa, suonivedoissa j. m.
Mentha aquatica L. Rantaminttu. (R98: vesiminttu; vattenmynta.)
Mentha arvensis L. Arominttu. (R98: rantaminttu; åkermynta.)
Muist. -- Lääkkeeksi sopiva kuin edellisetki.
Lycopus europaeus L. (R98: rantayrtti; strandklo.)
Muist. -- Kuivattuna ja vihtrillin kanssa keitettynä painaa mustaksi. Kasvin mehellä kulkulais-roistot välistä mustaavat kasvonsa mustalaisten näköiseksi.
Origanum vulgare L. (R98: mäkimeirami; kungsmynta, vild mejram.)
Muist. -- Lääkevoima lieventävä ja vahvistava. Yskässä, vaimoväen kuukautis-vioissa sisällisesti ja hauteina ulkonaisesti lievittävä. Lehdistä saadaan hyvää teetä, kun niille keväällä riivittynä lyödään kiehuvaa vettä, ne sitte siitä otettuna sykerretään ja kuivataan kuumilla rautalevyillä ja sullotaan tousiin vasta vuoden päästä viljeltäväksi. Tuoreeltaan juomisen sekaan käydessä pantuna ne lisäävät sen voimaa, ja kuivaneena tynnyriin ripustettuna pitävät juomisen kauvemmin happanematta, Käytetään myös makkaran ryydeiksi, punapaineeksi j. m.
Thymus serpyllum L. (R98: kangasajuruoho; backtimjan.)
Muist. -- Löysääväksi ja vahvistavaksi lääkkeeksi teenä, myös hauteeksi ulkovioille suonivedoissa, niukahuksissa j. m.
Calamintha acinos Clairv. (R98: Satureja acinos (L.) Scheele (Acinos arvensis (Lam.) Dandy), ketokäenminttu; harmynta.)
Muist. -- Yksiin tarpeisiin sopiva k. ed. (Thymus serpyllum)
Clinopodium vulgare L. (R98: Satureja vulgaris (L.) Fritsch (Clinopodium vulgare L.), mäkiminttu; bergmynta.)
Muist. -- Hyvä teeksi samalla tavalla, kun meirami laitettuna.
Prunella vulgaris L. (R98: (aho)niittyhumala; brunört.)
Muist. -- Muserrettuna haavoille hyvä ja teenä suun huuhtimeksi kurkkuvioissa.
Nepeta cataria L. (R98: aitokissanminttu; kattmynta.)
Muist. -- Hyvä löysääväksi ja hiostuttavaksi teeksi. Vaimoväon kalvetustaudissa avullinen. Kissoille on tämän kasvin haju erittäin mieluinen.
Glechoma hederaceum L. (R98: maahumala; jordreva.)
Muist. -- Lääkevoima ulostava, vesityttävä, ja ulkovoiteena haavan parantava. Hyvä rintateeksi. Englannissa pannaan juomisen sekaan käydessä, jonka siitä luullaan terveelliseksi tulevan, varsinki kivitautia vasten.
Betonica officinalis L. (R98: Stachys officinalis (L.) Trevis (Betonica officinalis L.), rohtopähkämö; humlesyska, läkebetonica.)
Muist. -- Lehdet kuivattuna aivastimeksi, myös teeksi lökäyskässä, luuvalossa, hermotaudeissa; juuret keuhkotaudissa, ja runsaammin nautittuna oksettimeksi, hienottuna aivstimeksi.
Stachys sylvatica L. Metsäpähkämö. (R98: lehtopähkämö; stinksyska.)
Muist. -- Keltapaineeksi käytetty.
Stachys palustris L. Suopähkämö. (R98: peltopähkämö; knölsyska.)
Muist. -- Haavan lääkkeeksi (ennen.). Juuripahkurat hyvä ruuan aine köyhinä vuosina.
Leonurus cardiaca L. (R98: nukula; hjärtstilla.)
Muist. -- Lääkkeeksi päänkolottajaa ja reväisintä, sydänkipua vastaan.
Galeopsis ladanum L. Punapillike. (R98: pehmytpillike; mjukdån.)
Muist. -- Vahvistavaksi ja löysääväksi teeksi rinta-, vatsaja lökävioissa.
Galeopsis versicolor Curt. Keltapillike. (R98: Galeopsis speciosa Miller, kirjopillike; hampdån.)
Muist. -- Käytäntö sama k. punapillikkeen.
Lamium album L. Walkea peippi. (R98: valkopeippi; vitplister.)
Muist. -- Muinaisaikaan lääkkeenä valkeanjuoksua, yskää ja rauhaisvikoja vastaan. Myös hyvä kaaliksi keväällä.
Lamium purpureum L. Punapeippi. (R98: punapeippi; rödplister.)
Muist. -- Kaalikeitoiksi keväällä, kuin muutki peipit. Sanotaan karkottavan koita ja luteita.
Ajuga pyramidalis L. (R98: kartioakankaali; blåsuga.)
Muist. Arveltiin ennen vatsataudeissa avulliseksi.

25 heimo. -- Menyanthaceae. Raatekasveja.

Menyanthes trifoliata L. (R98: raate; vattenklöver.)
Muist. -- Lehdet ovat oivallista, Trifolium aqvaticum -nimellistä, vatsan-vahvistavaa lääkettä kerpukissa, vesitaudissa, luuvalossa, vilutaudissa, matovaivoissa ja muissa teenä, keitteenä t. mehenä. Ne ovat sitä varten keväällä ennen kukille joutumista kerättävät. Savipuolia ja mätähaavoja pestään keitteellä ja samoin pää syöpäläisten vaivatessa. Matoja vasten sopii ottaa lehtijauhoja ynnä väkevän raate-teen kanssa pari kolme teelusikallista kaksi viikkoa myötänsä. Kovemmissa rintataudeissa, uuttavassa kuumetaudissa ja raskaille vaimoille on raate sopimatonta.
Lehtiä käytetään myös humalan asemesta oluehen ja muuhun juomiseen, josta tulevat terveellisiksi, jos karvaan-makuisiksiki. Juuria on paikoin ruuaksi nälkävuosina kerätty.

27 heimo. -- Oleaceae.

Fraxinus excelsior L. (R98: (lehto)saarni; ask.)
Muist. -- Kuori lääkkeenä vatsan asetuttava, matoja vasten, vilutaudeissa ulostusaineen jälkeen. Lehdet ovat vähän ulostavia. Lehtien mehua saksanviinan kanssa kiitetään hyväksi käärmeenpistossa. Puun lastuista keitetään saarnentervaa, josta on apua ollut hengenahdistajassa, ähkyssä, vilutaudissa.
Puuaine on valkeaa, kovaa ja sitkeää, kaikenlaisiksi veistinkaluiksi kaunis ja sopiva.
Saarni kasvaa hyvin hyötyisästi sekä vesoista että siemenistä, jotka lokakuussa ovat valmiita.

28 heimo. -- Asclepiadaceae, Perhokukkaisia.

Cynanchum vincetoxicum. RBr. (R98: Vincetoxicum hirundunaria Medik. (Cynanchum vincetoxicum (L.) Pers.), käärmeenpistonyrtti; tulkört.)
Muist. -- Juuri vesityttävä ja hiestyttävä, keitteenä tahi jauhettuna vesitaudissa ja myrkytyksissä kiitetty, siitä sillä onki toinen nimensä: Käärmeenpiston yrtti.

29 heimo. -- Gentianaceae. Katkerokasveja.

Gentiana pneumonanthe L. Niittukatkero. (R98: ei löydy.)
Muist. -- Kukkia käytettiin ennen lääkkeeksi keuhko-, maksa- ja pernatautia vasten.
Gentiana campestris L. Ahokatkero. (R98: Gentianella campestris (L.) Börner (Gentiana campestris L.), ketokatkero; fältgentiana.)
Muist. -- Lääkkeenä pistoksia vastaan oluessa tahi viinissä liotettuna. Juurta ja varttaki lehtinensä käytetään humalan puutteessa juomisen sekaan.
Gentiana amarella L. Arokatkero. (R98: Gentianella amarella (L.) Börner (Gentiana amarella L.), horkkakatkero; ängsgentiana.)
Muist. -- Lääkevoima sama k. ed.
Erythraea littoralis Fr. Isompi rantasappi. (R98: Centaurium littorale (Turner) Gilmour (C. vulgare Rafn.), isorantasappi; kustarun.)
Muist. -- Vatsanvahvistava horkan, pernataudin, luiden kolottajan lääkkeenä.

30 heimo. -- Solanaceae. Koisokasveja.

Solanum nigrum L. Mustakoiso. (R98: mustakoiso; nattskatta.)
Muist. -- Lehdet ryyhtynäisissä, koissa ja mätähaavoissa ulkonaisesti.
Solanum dulcamara L. Punakoiso. (R98: punakoiso; besksöta.)
Muist. -- Varsista pieniksi leikattuna ja teoksi laitettuna on hyvä apu moneen vikaan, syyhelmiin, savipuoliin ja muihin ihorohtumiin, kolottajiin, keltatautiin, kerpukkiin, mätähaavoihin, ruusupöhöön. Marjat ovat myrkyllisiä, oksetuttavat ja ulostuttavat. Koirat ovat 30:stä marjasta kuolleet. Varret sopivat vanteiksi kipoille ja kannuille, myös vasuksiksi.
Datura stramonium L. (R98: hulluruoho; spikklubba.)
Muist. -- Avullinen sisällisesti hermotaudeissa, luuvalossa, kolotusvioissa, päänvioissa, rampauksissa, kasvonkolottajasa, virmassa, vesikauhussa, hinkuyskässä ja muissa sakokeittona t. viinarohtona; ulkonaisesti hauteena perätaudissa, rauhaiskovettumissa, maitopakoissa; lehdet tupakkana poltettuna hengenahdistajassa. ja muissa rintavioissa. On hyvin myrkyllinen kasvi ja vaarallinen tuntemattoman käyttää. Oksesuola viinin ja potaskan kanssa paras apu myrkytyksissä.
Hyoscyamus niger L. (R98: hullukaali; bolmört.)
Muist. -- Lehdistä keitetään sakennusta, joka monessa viassa on hyvin tehoisa lääke, mutta liiaksi nautittuna huumaava, myrkyllinen ja kuolettavaki. Sitä käytetään vetotaudin, jäsenkolotusten, virman, emätaudin, hammastaudin, kuivan yskän, reväisimen ja monen muun vian paranteeksi hyvin pienissä annoissa. Ulkonaisesti hauteina lehdet lievittävät ja vaimentavat kolotuksia. Siksi laitetaan myös Villikaalin öljyä (Oleum Hyoscyami) lehdistä, jos niitä lämpimässä paikassa liotetaan jossain rasvaisessa öljyssä, että voima niistä lähtee öljyyn.

31 heimo. -- Personatae. Naamakukkaisia. (R98: Scrophulariaceae - naamakukkaiskasvit.)

Verbascum thapsus L. Ukon tulikukka. (R98: ukontulikukka; kungsljus.)
Muist. -- Kukat yskä- ja rintateeksi. Kukat ja lehdet keitteenä vatsa- ja ulkotaudin paranteeksi. Myös ulkonaisesti lievittäviksi hauteiksi ajoksille ja keitteenä kurkun huuhteeksi, lavemangeiksi. Hiirten ja rottain sanotaan karttavan niitä paikkoja, joissa tätä kasvia kuivaltaan säilytetään. Siemenet jauhettuna, maidon kanssa kokkareiksi tehtynä ja veteen viskattuna sanotaan huumaavan kalat, jotta taidetaan käsin ottaa.
Verbascum nigrum L. Kissan tulikukka. (R98: tummatulikukka; mörkt kungsljus.)
Muist. -- Käytettiin ennen lääkkeenä m. samoissa tiloissa kuin edellinenki.
Scrophularia nodosa L. Niwel-syyläjuuri. (R98: (tumma)syyläjuuri; flenört.)
Muist. -- Juurikeitettä muinen käytettiin rauhaisvikain, riiden, kaulakupuin, peräputkamain ja monen muun vian paranteeksi. Kiitettiin myös hyväksi vanhoissa mätähaavoissa. Norjassa nauttivat sitä teenä kurkkukipeissä, ja väkevällä keittoliemellä pestään rupisia sikoja.
Linaria vulgaris Mill. Iso kannusruoho. (R98: (kelta)kannusruoho; sporreblomma, gulsporre.)
Muist. -- Pöhö- ja keltataudissa vesittävän ja ulostuttavan voimansa vuoksi teenä; ulkonaisesti hauteena peräputkamissa. Tuoreeltaan maidon seassa sanotaan kuolettavan kärpäsiä; liiaksi nautittuna myrkyllinen ihmisillenki.
Veronica officinalis L. Rohtotädyke. (R98: rohtotädyke; ärenpris.)
Muist. -- Yskäteeksi ja myös kivitaudissa avullinen. Ennen vanhaan, kun vielä noitia löytyi, luultiin sen ne poistavan.
Veronica chamaedrys L. Nurmitädyke. (R98: nurmitädyke; teveronika.)
Muist. -- Samalla lääke-avulla kun ed.
Veronica beccabunga L. Ojatädyke. (R98: ojatädyke; bäckveronika.)
Muist. -- Hyvä keväillä salatiksi; lääkkeenä veren selvittävä, kerpukkia vasten.
Euphrasia officinalis L. (R98: pilkottu jopa kymmeneksi lajiksi, mm. E. rostkoviana Hayne, ahosilmäruoho; stor ögontröst, E. stricta D. Wolff ex J. F. Lehm, ketosiilmäruoho; vanlig ögontröst, E. nemorosa (Pers.) Wallr., tanakkasilmäruoho; grå ögontröst ...)
Muist. -- Puserrettua mehua käytettiin ennen moninaisten silmävikain paranteeksi. Myös nautittiin sitä sisällisestiki viinissä liotettuna lääkeviinana, t. vedessä teenä ei ainoasti silmäkipeisiin, vaan keltatautiinki. Maku sillä oli vähän kitkerä, jumova.
Sceptrum carolinum Rudb. (R98: Pedicularis sceptrum-scarolinum L., kaarlenvaltikka; kung Karls spira.)
Muist. -- Paikoin käyttävät survotuita siemeniä hammastaudin hauteeksi.
Pedicularis palustris L. Suokuusio. (R98: luhtakuusio; kärrspira.)
Muist. -- Tukehuttaa muut kasvit ympärillään ja syytetään heinän seassa saattavan tautia elukoille, verivirtsan sarviraavaille, vesipöhön lampaille.
Melampyrum nemorosum L. Lehtomaitikka. (R98: lehtomaitikka; svenska flaggan, lundkovall.)
Muist. -- Lehmät tästä ruohosta lypsävät runsaasti väkevää maitoa.
Melampyrum pratense L. Niittumaitikka. (R98: kangasmaitikka; ängskovall.)
Muist. -- Yhtä hyvä maidon lisäävä ruoho k. ed.
Lathraea squamaria L. (R98: suomukka; vätteros.)
Muist. -- Käytettiin muinen hauteeksi loukkauksille ja sisällisesti verijuoksuin asettamiseksi.

32 heimo. -- Utriculariaceae. Vesiherneisiä. (R98: Lentibulariaceae - vesihernekasvit.)

Pinguicula vulgaris L. Tawallinen yökönlehti. (R98: siniyökönlehti; tätört.)
Muist. -- Lehdet lypsyhaalean maidon sekaan pantuna muuttavat sen muutamain päiväin perästä venykkäpiimäksi, josta sitte yksi lusikallinen on kylliksi sitkistämään muunki maidon samanlaiseksi. Sillä tavoin taidetaan venykkäpiimää halki vuoden pitää. Keitetty ja kuorittu maito sanotaan yökönlehdellä saatavan kauvemmin pilaumattomaksi.
Lehtimehua käytetään voiteeksi lehmäin nisähaavoille, taikka liotetaan lehtiä sitä varten liinöljyssä. Lasten päistä sanotaan saman voiteen tahi lehtikeitteen täit karkottavan, ja hiukset keltaavan.
Tämä kasvi osottaa kylmää kohtaa maasta.
Pinguicula alpina L. Walkea yökönlehti. (R98: valkoyökönlehti; fjälltätört.)
Muist. -- Yksi voima k. ed.

33 heimo. -- Primulaceae. Esikköisiä.

Lysimachia vulgaris L. Ranta-alpi. (R98: ranta-alpi; strandlysing.)
Muist. -- Keltapaineeksi avullinen.
Primula veris L. Kewä-esikkö. (R98: kevätesikko; gullviva.)
Muist. -- Kukat viinan rohdoksi hyviä. Myös kiitetään niistä sokurin ja sitruunan kanssa vedessä käyttämällä maukasta viiniä saatavan, juuri parantaa juomisen maulleen; lehdet keväällä kelpaavat salatiksi.

34 heimo. -- Plantaginaceae. Ratamokasveja.

Plantago major L. Tie-ratamo. (R98: piharatamo; groblad.)
Muist. -- Lehdet avullisia haavain paranteeksi ulkonaisesti, sisällisesti keitteenä verijuoksuin, ulko- ja punataudin asettamiseksi, kurkun huuhteeksi, siemenet vatsanvahvisteeksi, juuri hammastaudin lääkkeeksi.
Plantago media L. Nurmiratamo. (R98: soikkoratamo; rödkämpar.)
Muist. -- Käyt. k. ed. Juurikeitteellä sanotaan keväthorkkia (vilutauteja) ja muitaki kuumetauteja parannetuksi.
Plantago lanceolata L . Suikea ratamo. (R98: heinäratamo; svartkämpar.)
Muist. -- Edellisten laatuinen voimaltaan. Siemenistä saadaan hyvää jälää, jota sekoitetaan silmärohtoihin ja muihin sisäänotto-lääkkeisiin vatsureissa, kusetinvioissa, kuin myös kurkkuhuuhteisiin.
Plantago maritima L. Meriratamo. (R98: meriratamo; gulkämpar.)
Muist. -- Kaaliruuiksi keväillä sopiva.

36 heimo. -- Cornaceae. Kanukkaisia.

Cornus sanguinea L. Pensaskanukka. (R98: mustamarjakanukka; skogskornell.)
Muist. -- Puu-aine kovaa ja kaunista, pieniin nikkaruksiin hyvin otollinen. Kasvia sopii viljellä pensas-aidoiksi.
Cornus suecica L. Ruohokanukka. (R98: ruohokanukka; hönsbär.)
Muist. -- Marjat äiteliä. Muutamat sekoittavat lehtiä tupakkiin.

37 heimo. -- Umbelliferae. Sarjakasveja. (R98: Apiaceae - sarjakukkaiskasvit.)

Conium maculatum L. (R98: myrkkykatko; odört.)
Muist. -- Kiitetään avulliseksi rauhaiskovettumissa, pahoissa haavoissa, vetotaudeissa keittosakona, jauhoina, laastarina j. n. e. On myrkyllinen ja sentähden taitamattoman kartettava.
Myrrhis odorata Scop. (R98: saksankirveli; körvel.)
Muist. -- Juurella ja ruoholla maustetaan ruokia. Myös ovat ne lievittäviä, rintataudeissa ja tupakan seassa ahdashenkisille hyödyllisiä. Lehmille lisää tämä ruoho maitoa. Paikoin sitä käytetään keltapaineeksi.
Anthriscus sylvestris Hoffm. (R98: koiranputki; hundfloka, hundkäx.)
Muist. -- Keitesakoa on hyvällä onnella käytetty vanhain pahatautisten ja riisivikain paranteeksi, erittäinki nälkäpiteen kanssa. Kukat ennen puhkeamista otettuna painavat alunoidun vaatteen keltaiseksi.
Laserpitium latifolium L. (R98: karvasputki; spenört.)
Muist. -- Vatsanvahvistava juuri avullinen horkissa ja muissa vioissa, varsinkin eläinten taudeissa.
Heracleum sibiricum L. (R98: idänukonputki; sibirisk björnfloka.)
Muist. -- Käytetään paikoin punatautia vasten. Puolassa laidetaan siemenistä ja lehdistä jästin kanssa juomista. Kamsiatkassa syödään varsi kuorittuna, paloitettuna ja kuivattuna. Venäjällä paikoin varresta poltetaan viinaa. Varren päälimmäinen kuorihitu on väkevä, että nostaa rakkojaki, jos pidetään iholla.
Pastinaca sativa L. (R98: palsternakka; palsternacka.)
Muist. -- Hedelmäin sanotaan parantaneen helpompia horkkia tiimaa ennen tuloaikaa viinan seassa nautittuna. Juuri on ruokava. jota sentähden pannaanki keittoihin. Myös taitaan siitä keittämällä, käyttämällä ja humaloittamalla juomista saada. Ulkomailla viljellään pasternakkaa syvään kynnetyillä, lihavilla multaisilla kesantopelloilla hyvin tehoisaksi karjanruuaksi.
Angelica archangelica L. Wäinönputki. (R98: väinönputki; kvanne.)
Muist. -- Hedelmät ja juuri vieläki tehoisampia kuin Karhunputken vatsanhuonoudessa, ähky-, emä-, kolotus-, yskä- ja kuumetaudeissa. Kuorituita varsia syövät Lappalaiset haluisesti.
Angelica sylvestris L. Karhunputki. (R98: karhunputki; skogspipa, strätta.)
Muist. -- Juuri ja hedelmät vatsanvahvistavia ja selvittäviä ähkytaudissa, emätaudissa j. m.
Peucedanum palustre Mönch. (R98: suoputki; mossrot, kärrsilja.)
Muist. -- Lappalaiset pitävät juurta suussaan tupakan puutteessa. Kuivattuna sitä paikoin käytetään ruokaryydiksi.
Aethusa cynapium L. (R98: hukanputki; vildpersilja.)
Muist. -- Myrkyllinen ihmisille, hanhille ja kanoille, monelle muulle elukalle vahingoton.
Oenanthe phellandrium Lam. (R98: Oenanthe aquatica (L.) Poir., pahaputki; vattenstäkra.)
Muist. -- Myrkyllinen. Hedelmät avullisia horkassa, keuhkotaudeissa, kerpukissa, mätähaavoissa j. m. sisällisesti sekä ihmisille että luontokappaleille. Ludetten sanotaan pelkäävän tuoreita lehtiä.
Cicuta virosa L. (R98: myrkkykeiso; sprängört.)
Muist. -- Juuri on kovin myrkyllinen, vaikuttava hourauksia, päänkivistyksiä, sydämmen tykytyksen, suonivedon, kouristuksen, kovan mahapolton, oksennuksen ja lop. hengenlähdön. Paras apu niitä vasten on aikaisin otettu oksennuspulveri. Pahoille savipuolille ja jäsenkolotuksille käytetään juurta ulkonaisesti paranteeksi paljaltaan riivittynä tahi rasvan kanssa voiteeksi keitettynä.
Muutamat sanovat pienempien vesienki juuresta myrkylliseksi ja karjalle vaaralliseksi tulevan.
Aegopodium podagraria L. (R98: vuohenputki; kirskål.)
Muist. -- Lehdet keväällä hyvät kaaliksi ja pinatiksi kelvollisia.
Carum carvi L. (R98: kumina; kummin.)
Muist. -- Hedelmiä käytetään ruoka- ja leipäryydiksi, myös lievittäväksi lääkkeeksi ähkyssä ja vatsanpuhistuksissa sisällisesti ja ulkopuolisesti (mahahauteena). Juuri on hyvä liemiruokiin ja lehdet keväällä kaalilaitteisiin.
Pimpinella saxifraga L. (R98: (aho)pukinjuuri; bockrot.)
Muist. -- Juuri on vatsanvahvistava, vesityttävä, hiestyttävä ja löänselittävä, hyödyllinen nivossa, vesi-, yskä- ja lökätaudeissa. Siemenillä on miedompi lääkitysvoima.
Sium latifolium L. (R98: sorsanputki; vattenmärke.)
Muist. -- Tuoreena vahingollinen eläimille. Juuri myrkyllinen, kuitenki karjan lääkkeenä paikoin tavallinen.
Sanicula europaea L. (R98: haavayrtti; sårläka.)
Muist. -- On pidetty haavan-parantavana ruohona ja käytetty sekä keittoliemenä sisällisesti että hauteena ulkonaisesti.

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.



Main menu 2