Achillea L. Kärsämö. Rölleka.

A. ptarmica L. Arokärsämö. (R98: (Ptarmica vulgaris Blakw. ex DC.), ojakärsämö; nysört.) -- Jaottomilla, m. tasasoukilla, terävä-sahaisilla, kaljuilla lehdillä; huiskilomaisella kukkaistoröyhyllä. -- ♃ 7, 8 ihananvalk. sät.
Kost. paik. (A.-K. St.-Kv. Pe.) Toisintelee 4:kin vaaksan pituisena; sädekukkasia 6-12.
Muist. -- Tuoreeltaan hyppysissä hierrettynä aivastuttaa ja us. panee nenän verta vuotamaan; sen kirpeä ja kihoittava juuri suussa pidettynä on väl. ollut avullinen hammaskivussa ja kielen turtuudessa, joko paljaaltaan tahi viinalikona. Pieneksi leikattuna ja juomisen sekaan pantuna pitää sen kauvan happanematta. Kauneutensa ja monivuotisuutensa vuoksi kasvatetaan yrttitarhoissakin, jossa viljeltynä helposti saapi kahdenkertaiset sädekukat.

A. millefolium L. Pyörtäne-kärsämö. (R98: siankärsämö; rölleka.) -- Lehdet suikeita, pariosaisia parijakoisilla, pykälaitaisilla liuskoilla; tiheällä, m. tasakorkealla kukkaisto-röyhyllä. -- ♃ 7-9 valk. t. punert. k.
Pellonpient. ja kuiv. paik. yl. (E.-L. Lv.) Toisintelee paljon.
Muist. -- Haju ryytisekainen väkevä, maku karvas, kutistava. Oluehen käydessä pantuna lisää se voimaa. Lääkkeeksi käytetään kukkia joko teenä, keitesakona tahi kukkaviinana asettamaan veren ja muita juoksuja, väänteitä ja puhkuja, ähkyjä, reväisimiä, synnytystuskia, leinivikoja, lökätautia ja muita. Lehdet tuoreeltaan muserrettuna ovat hyvät haavoja parantamaan. Kukkaviinasta kehnovatsaisuus ja punatautikin usein on parantunut. Pesovedessä ja hauteinakin ovat kukat hyvin vaikuttavaisia. Riipisia eläimiä pestään tämän kasvin väkevällä keiteliemellä.


Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.