Pinus L. Petäjä. Furu.

P. sylvestris L. Mänty. Tall. (R98: (metsä)mänty; tall.) -- Neulaset pysyviä, parittaisia, tönkeitä, litteämäisiä, käpyjen pituisia; kävyt munaiskeilamaisia, peräkkäitä, alaskääntöisiä; suomut paksumpia päästä. -- ☽ 5, 6.
Mets. tav. (E.-L. Lv.) Pitkä puu; nuoremmat haarat, härkiläisiä.
Muist. -- Keite-vesi sekoitetuista nuorista männyn kerkistä, voikukan juurista ja kypsistä muserretuista katajan marjoista, johon lyödään puserrettua piparruutin mehua ja jotain happoa, on terveellinen (verenpuhdistava) ja tehosa juoma kerpukkiin, luuvaloon, sulku- ja pöhötautiin. Sitä juodaan muutamia lasillisia päivässä. Mäihä (jälsi) on hyödyllinen ensin keväällä syödä vasten matoja sekä kerpukkia. Kun kuori haavoitetaan puuhun asti, juoksee siitä kesällä pihkamaista nestettä, joka jähmettyy itsestänsä tavalliseksi paksuksi terpentiiniksi. Se on ulkonaisesti puhdistava ja parantava haavoja. Tervavettä käyt. varjelusaineeksi vasten rokkoa ja muita tarttuvaisia tauteja. Sitä tehdään, kun kortteliin tervaa lyödään kannu vettä, jota puulastalla yksi tunti yllä sekoitetaan, ja sitte vuorokauden seisonunna kaadetaan eri-astiaan. Sitä nautitaan muutamia ryyppylaseja päivässä. Pikiä pidettiin ennen kauvemmin aikaa laastarina kainalojen välissä vasten kiinteätä yskää ja heikkoa rintaa.
Kuivista, pihkaisista petäjän kannoista poltetaan tervaa, jonka hyöty on yleisesti tuttu. Petäjä käyt. yleisesti hirsiksi, rakennus-aineiksi j. n. e., sen sisuskuori leivän aineeksi katovuosina ja eläinten ruuaksi, neulaset muokattuna täytteeksi makuu-vaatteisiin j. n. e.
Kasv. siemenistä, jotka pitää vilua vasten sammalilla peitettämän.

P. larix L. Lehtikuusi. Lärkträd. (R98: Larix decidua Mill., euroopanlehtikuusi; europeisk lärk.) -- Neulaset vuosittain varisevia, alussa tukuttaisia, litteitä; käpy munanmoinen, pysty; suomut litteä- ja tylppäpäisiä. -- ☽ 5, 6.
Kasvatus-maissa, metsist. (Ke.) Vähempi puu, monilukuisilla neulasilla tukuissa, jotka lop. osittain kasvavat oksiksi yksinäisillä. ja erinäisillä, pitkillä neulasilla. -- Larix europaea DC. L. decidua Mill.
Muist. -- Kun puu haavoitetaan, juoksee siitä pihkamaista nestettä, jota kutsutaan venetsian terpentiiniksi; se oli ulkonaisesti haavoja puhdistava ja parantava.
Sisällisesti on kaikki terpentiini vesityttävää, mutta myös kiihottavaaki.

P. abies L. Kuusi. Gran. (R98: Picea abies (L.) H. Karst., (metsä)kuusi; gran.) -- Neulaset pysyviä, yksinäisiä, hajallisia, vähän 4-kulmaisia, otasuippoja, yhdenvärisesti vehreitä; käpy keilamainen, rippuva; suomut litteitä typäkällä, nirhahampaisella päällä. -- ☽ 5, 6. -- β viminalis: pitkillä, m. yksikertaisilla ja liereillä, rippuvilla oksilla. -- * obovata Turcz.: käpy pitkulaisempi; suomut m. vastopuikeita, pyöreällä, ehytlaitaisella päällä.
Metsissä, tav. (E.-L. Lv.; β U. H.; * Pe.-L. Lv.) Pitkä puu, altapuolen litteillä oksilla. -- Abies excelsa DC. Picea vulgaris Link. Abies obovata Rupr. P. orientalis Th. Fr., Hn.
Muist. -- Sen ensimmäiset keväällä puhkeavat kasvanneet taidetaan käyttää kuin männyn kerkät. Kuusen pihka oli haavoja parantavaa. Neulasia syövät eliköt rehun puutteessa, ja hevosille syötetään niitä ilmanki terveydeksi. Pihkasta tehdään hartsia, kun pihka keitetään, pannaan sekaan viini-etikkaa, ja kiehutetaan kuivaksi. Kuori kiitetään parkituttavan nahkan, niin ettei se kangistu pakkaisesta eikä kovetu vedestä. Kuusenkävyt painavat ruskeata. Juurista punotaan köysiä ja kudotaan vasuja; oksia käytetään vanteiksi astioille.
Puulaji on löyhää ja keveätä; käyt. soittokaluin tekoihin j. n. e.
Kasv. siemenistä niinkuin mäntykin.

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.